©2020 by Relion.

  • Relion

Miten verkkolaskudirektiivi vaikuttaa pk-yrityksiin?


Vaikka Suomi on verkkolaskutuksessa Euroopan kärkeä, halutaan yhä useampi pk-yrityskin sähköisen laskutuksen piiriin. Ensi keväänä EU:n verkkolaskudirektiivin vaikutukset ulottuvat Suomessa myös yritysten väliseen laskuliikenteeseen.

Digitalisaatio on mullistanut yritysten toimintatapoja. Sähköinen laskutus ja taloushallinto ovat sujuvoittaneet tuhansien yritysten arkea ja automatisoineet monia rutiinitehtäviä.


Myös tässä digiloikassa Suomi on ollut Euroopan kärkimaita. Suomen Pankin tilastojen mukaan maassamme lähetettiin vuonna 2018 jo yli 319 miljoonaa sähköistä myyntilaskua. Kehitys on ollut huimaa, sillä vain neljä vuotta aikaisemmin sähköisiä laskuja lähetettiin alle 200 miljoonaa kappaletta.

Vaikka Suomi onkin edellä monia muita maita, on lainsäätäjä halunnut lisätä painetta siihen, että erityisesti pk-yritysen välinen sähköinen laskutus lisääntyisi. Ensi kevättä kohden muutokset pk-yritysten arjessa ovat jo tuntuvia.


Mikä verkkolaskudirektiivi?


EU:n verkkolaskudirektiivi on tullut voimaan jo vuonna 2014. Sen tavoitteena on helpottaa kaupankäyntiä yli valtiorajojen. Siinä missä aikaisemmin jokaisella EU-maalla oli omat tapansa ja formaattinsa hoitaa sähköistä laskutusta, haluttiin direktiivillä paitsi sujuvoittaa laskuttamista eri maissa toimivien tahojen välillä myös velvoittaa EU:n jäsenvaltiot ottamaan käyttöön yhtenäinen verkkolaskustandardi.


Vaikka EU:n verkkolaskudirektiivi koskee nimenomaan julkishallintoa ja julkisia hankintoja, sen vaikutukset tuntuvat myös yksityisellä sektorilla. Euroopan Unionin valtiot ja kunnat hankkivat valtavasti palveluita ja tuotteita yksityisiltä toimijoilta, joten niiden kautta paine siirtyä sähköiseen laskutukseen osuu myös yrityssektorille.


Laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta tuli voimaan 1.4.2019. Suomessa laki velvoitti heti voimaan tultuaan julkishallinnon ostajat ottamaan vastaan yritysten sähköisiä laskuja lähes kaikissa julkisissa hankinnoissa. Ainoastaan kansalliset kynnysarvot alittavat pienhankinnat suljettiin velvoitteen piiristä.

Verkkolaskulain merkittävin muutos lähestyy


Merkittävin lain määräämä uudistus tulee kuitenkin voimaan vasta vuoden siirtymäajan kuluttua, 1.4.2020. Direktiivistä poiketen sähköisen laskutuksen velvoite ulotettiin Suomessa koskemaan yritysten ja julkishallinnon välisen laskutuksen lisäksi myös yritysten välistä laskutusta.

Lain ensi huhtikuussa voimaan tulevan 4 §:n mukaan julkishallinnon hankintayksiköllä ja yrityksellä on oikeus saada pyynnöstä lasku toiselta hankintayksiköltä tai yritykseltä sähköisenä laskuna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkishallinnon ja yritysten välisessä tai yritysten keskinäisessä kaupassa ostaja saa edellyttää myyjältä, että tämä laskuttaa myymänsä tavarat tai palvelut yksinomaan EU:n yhtenäisen standardin mukaisella verkkolaskulla.

Jatkossa yritys saa toki edelleen hyväksyä myös muilla tavoin lähetettyjä laskuja niin halutessaan. Mutta paperi- tai pdf-laskuja lähettävä myyjä ei voi enää automaattisesti olettaa, että ostaja käsittelee tai maksaa direktiivin vastaisesti toimitetut laskut.


Verkkolaskudirektiivi vaatii osaamista myös tilitoimistoilta


Suomessa iso osa laskuista hoidetaan jo nyt sähköisesti, mutta monelle pk-yritykselle ensi keväänä päättyvä siirtymäaika tarkoittaa uudenlaisten toimintatapojen omaksumista. Muutos kannattaa kuitenkin nähdä mahdollisuutena: nyt jos koskaan on oikea aika siirtyä arkea sujuvoittavaan sähköisen taloushallinnon järjestelmään. Sähköisen laskutuksen on todettu paitsi säästävän yrittäjän aikaa ja rahaa, myös olevan hyväksi ympäristölle, kun paperipostin määrä vähenee tuntuvasti.


Siirtymävaihe vaatii osaamista myös pk-yritysten kanssa työskenteleviltä taloushallintoalan yrityksiltä. Tilitoimistoilla tulee olla riittävät valmiudet asiakkaiden myyntilaskutuksen järjestämiseen niin, että myyntisaamiset päätyvät pankkitileille myös huhtikuun ensimmäisen jälkeen.

Me Relionilla ymmärrämme sähköiseen laskutukseen siirtymisen haasteet. Olemme jo vuosia auttaneet asiakkaitamme sähköisiin järjestelmiin siirtymisessä ja nykyaikaisten taloushallintotapojen omaksumisessa. Käytössämme ovat toki myös toimialan parhaat ja joustavimmat työkalut, joten digiloikan ottaminen on helpompaa kuin koskaan.

Onni Hietalahti

asianajaja, hallituksen puheenjohtaja

Relion Oy

61 katselukertaa