Yritystoimintaa koskevat monen moninaiset lait, eikä yrityksen henkilöstö ole poikkeus siitä. Alla tarkastelemme erinäisiä henkilöstöä koskevia suunnitelmavaatimuksia.
Henkilöstösuunnitelma
Yrityksen on laadittava henkilöstösuunnitelma, jos palveluksessa on yli 20 työntekijää. Yhteistoimintalaki velvoittaa tekemään suunnitelman kirjallisesti. Henkilöstösuunnitelma on kattava katsaus yrityksen nykyiseen henkilöstöön, ja ennen kaikkea sillä ennakoidaan muutoksia ja tulevaisuuden tarpeita. Henkilöstösuunnitelmaa ei tarvitse tehdä joka vuosi kokonaan uudelleen, vaan sitä päivitetään vuosittain.
- Kuinka monta meitä yrityksessä työskentelee?
- Millainen on meidän organisaatiomme?
- Mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstöömme tulevaisuudessa?
- Korvaavatko koneet ja laitteet työntekijöitämme?
- Onko odotettavissa palvelu- tai tuotantorakenteen muutoksia, jotka vaikuttavat henkilöstötarpeeseemme tai osaamiseemme?
Yhdenvertaisuussuunnitelma
Yhdenvertaisuussuunnitelma tulee laatia yrityksissä, joissa työskentelee säännöllisesti yli 30 työntekijää. Suunnitelma on selvitys siitä, kuinka yrityksessä edistetään työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Arvioidessa yrityksen yhdenvertaisuuden toteuttamista, on otettava huomioon kaikki eri syrjintäperusteet. Yhdenvertaisuus tarkoittaa henkilön oikeutta tulla kohdelluksi ilman syrjintää, joka liittyy henkilön ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, terveyden, vamman tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
- Onko rekrytointiprosessimme yhdenvertainen kaikille hakijoille?
- Onko työympäristömme yhdenvertainen?
- Miten on tarpeen ottaa huomioon syrjinnän vaarassa olevat henkilöt?
Tasa-arvosuunnitelma
Työnantajan on laadittava tasa-arvosuunnitelma, jos yrityksellä on työntekijöitä säännöllisesti palveluksessaan vähintään 30. Suunnitelma on laadittava yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, ja se sisältää mm. selvityksen työpaikan tasa-arvotilanteesta ja palkkakartoituksen. Suunnitelma on tehtävä vähintään joka toinen vuosi.
- Kuinka voimme edistää tasa-arvoa organisaatiossamme?
- Miten saavuttaa palkkauksellinen tasa-arvo?
- Onko työntekijöillämme yhtäläiset mahdollisuudet urakehitykseen?
Työsuojelun toimintaohje
Työsuojelun toimintaohje (Työturvallisuuslaki 2.luku 9 §) on pakollinen kaikille työnantajille, joilla on palkattuna yksikin työntekijä. Toimintaohjelman tarkoitus on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen kehittäminen. Toimintaohjelmassa pureudutaan organisaation työoloihin, sosiaalisiin suhteisiin ja työympäristön vaikutukseen työntekijän psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen.
Lopuksi
Yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla myös osa tasa-arvosuunnitelmaa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat voidaan sisällyttää myös henkilöstösuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.
Lähteet:
Priima yrityslaskenta
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu
Tasa-arvo valtuutettu / tasa-arvo.fi
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609
Yhteistoimintalaki 1333/2021
Yritysjuristi.fi Yritysjuristi
Yrittäjät.fi Tietopankki
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Relion, tilitoimisto Lappeenranta, Imatra ja koko Suomen laajuisesti. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä.
Anna Behm, PHT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8464. Sähköposti: anna.behm@relion.fi
Viimeksi päivitetty 23.08.2023.
Palkkaus läpinäkyvämmäksi – Palkkadirektiivi astuu voimaan viimeistään 2026 kesällä
Euroopan neuvosto on hyväksynyt keväällä 2023 palkkadirektiivin 2023/970, joka koskee palkkojen läpinäkyvyyttä. Direktiivin tarkoitus on vahvistaa palkkojen läpinäkyvyyttä ja ehkäistä perusteettomia palkkaeroja, sekä vahvistaa miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatetta. Direktiivin ydinajatus on, että samaa tai samanarvoista työtä tekevät henkilöt saavat saman palkan.
Palkkadirektiivin soveltamisen laajuus
Direktiivin säännökset koskevat kaikkia julkisen ja yksityisen sektorin työnantajia. EU-maiden työnantajien on annettava tietoja palkoista ja ryhdyttävä toimiin, jos sukupuolten välinen palkkaero on enemmän kuin 5 %. Yrityksillä, jotka työllistävät vähintään 100 työntekijää, on raportointivelvollisuus toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Työnantaja, jolla on palveluksessaan vähintään 250 työntekijää, on lisäksi annettava määrätyt tiedot julkisesti saataville. Näitä ovat esimerkiksi nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkaerot organisaatiossa. Direktiivin 9. artikla kertoo tarkemmin raportoinnista.
Jos palkkaraportoinnissa havaitaan selittämätön vähintään 5 % keskipalkkatasoero (joka ei ole objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä selitettävissä), eikä korjattavia toimenpiteitä tehdä, on työnantajan suoritettava yhteinen palkka-arviointi.
Työnhakijalle annettavat tiedot
Työnantajan on annettava työnhakijalle tieto alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä (objektiivisten ja sukupuolineutraalien kriteerien perusteella). Palkkatiedot voivat olla työpaikkailmoituksessa, tai ne on annettava muulla tavoin ennen työhaastattelua ilman, että hakijan tarvitsee niitä pyytää. Säännös kieltää työnantajaa tiedustelemasta työnhakijan aiemmasta palkkahistoriasta. Kokonaisuudessaan rekrytointiprosessin on noudatettava syrjimätöntä tapaa. Työntekijän kanssa ei saa sopimuksin estää antamasta julki omaa palkkaansa.
Työntekijöille annettavat tiedot
Työntekijällä on oikeus pyytää työnantajalta tietoja koskien henkilökohtaista palkkaansa ja samaa tai samanarvoista työtä tekevien henkilöryhmien keskimääräisestä palkkatasosta sukupuolijakauman mukaan jaoteltuna. Työntekijät ovat oikeutettuja korvauksiin, jos ilmenee palkkasyrjintää. Palkaksi lasketaan myös luontoisedut ja bonukset.
Mitä direktiivin voimaantulo vaatii työnantajilta?
- Työtehtävien ja tittelien (ilmaisultaan sukupuolineutraalit) samanarvoisuuden määrittely vertailukelpoisiksi (vastuu, koulutus, kokemus jne.)
- Nykyisten palkkojen analysointi ja niihin tehtävät tarvittavat korjaukset
- Aseta tavoitteet, miten yrityksessä palkka-avoimuutta toteutetaan
- Suunnittele raportointi (jos yritys on raportointivelvollinen, väh. 100 työntekijää)
- Esihenkilöiden valmentaminen direktiivin käyttöönottoon
- Viesti henkilökunnalle palkkadirektiivistä
- Rekrytointiprosessin analysointi ja tarvittavat toimenpiteet
- Huomioi, miten mahdolliset palkkojen nousut vaikuttavat yrityksen talouteen
Lopuksi
Palkkatasa-arvo luo avointa ilmapiiriä organisaatiossa ja työyhteisössä. Se lisää henkilöstön luottamusta ja tyytyväisyyttä työnantajaa kohtaan. Työhyvinvointi kasvaa ja saa työntekijät sitoutumaan paremmin. Yrityksen työnantajakuva nousee ja se on hyvä kilpailuetu.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä. Relion, tilitoimisto Lappeenranta, Imatra ja koko Suomi.
Anna Behm, PHT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8464. Sähköposti: anna.behm@relion.fi
Viimeksi päivitetty 23.08.2023.
Etätyön johtaminen on ihmisten johtamistaPandemia alkaa olla enää kaukainen muisto, ja uudet haasteet ovat kohdanneet meitä. Koronan myötä etätyö on jäänyt kuitenkin monelle osaksi arkea, ja jos ei kokonaan etätyö, niin vähintään hybridiratkaisu. Osa on työllistynyt suoraan etätyöhön, eikä ole varsinaista työyhteisöään juuri tavannutkaan kuin verkon välityksellä. Monet organisaatiot ovat voineet palkata lisää henkilöstöä, koska konttorilla onkin vapaata tilaa työpisteille. Tiloja saatetaan myös yhteisesti käyttää toisen yrityksen kanssa, ja jakaa näin tilojen vuokrakustannusta. Työympäristö ja -yhteisö ovat voineet sirpaloitua.
Yhteishengen merkitys
Yhteishengen merkitys ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Ihmiset ovat edelleen laumaeläimiä ja haluavat kuulua johonkin ryhmään. Yhteenkuuluvuuden tunnetta voi olla haastavaa ylläpitää kotitoimistolta. Myös esihenkilöt voivat olla tilanteessa, jossa ovat tavanneet tiimiläisensä vain ruudun kautta. Voiko siinä oppia tuntemaan ihmisen aidosti? Pystyykö työntekijän työtyytyväisyyttä arvioimaan sähköpostin, Whatsupin ja Teamsin välityksellä?
Esihenkilön rooli muuttuvassa työympäristössä
Esihenkilön rooli on palvella ja luoda puitteet työntekijälle onnistua työssään. Johtamisen keskeisin tavoite on vapauttaa työntekijän potentiaali. Esihenkilön tulee olla valvovassa roolissa. Hän valmentaa ja viestii, välittää ja visioi. Luottamus on tärkeää onnistuneessa etäjohtamisessa. Johtaminen ylipäätään tarvitsee yhteiset pelisäännöt, joita kaikki sitoutuvat noudattamaan. Arjessa johtaminen on haasteellista etä- ja hybridityössä, koska luonnollisia kohtaamisia ei enää synny spontaanisti. On vaikea myös jalkautua tiimin luo kyselemään kuulumisia ja kuinka työnteko sujuu. Siksi on tärkeää luoda kohtaamisia-sekä tiimin sisäisiä että kahdenkeskisiä.
Näihin kohtaamisiin on hyvä luoda tavoite: tarvitsemmeko päätöksentekoa, onko kyseessä palautteenanto, vai pelkästään kuulumisten vaihto. Esihenkilön tulee muistaa olla tilanteessa aidosti läsnä. Tärkeä kysymys on edelleen: Mitä sinulle kuuluu?
Mukaillen Eduhouse koulutuskokonaisuus Jari Oinonen, Onnistu etä- ja hybridijohtamisessa
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Anna Behm, PHT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8464. Sähköposti: anna.behm@relion.fi
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 23.08.2023.
Kilometrikorvaus v. 2023 on 53 senttiä – kotimaan kokopäiväraha nousee 48 euroonVerohallinto on julkaissut tiedot vuoden 2023 verovapaista, työmatkan matka- ja muiden kustannusten korvauksista.
Verovapaa kilometrikorvaus on 53 senttiä* kilometriltä vuonna 2023, kun matka on tehty autolla (nousu 7 senttiä vuodesta 2022). Ks. korotukset kilometrikorvaukseen alta eri tilanteissa.
Verovapaa kotimaan kokopäiväraha on 48 euroa vuonna 2023 (nousu 3 euroa vuodesta 2022).
Muut verovapaat korvaukset:
- Osapäiväraha = 22 euroa.
- Ateriakorvaus = 12 euroa.
—
Verovapaata kilometrikorvausta (53 senttiä) korotetaan:
9 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
14 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
27 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
4 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
4 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäismääriä 4 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.
Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat käyttövoimakulut, hänelle korvattavien käyttövoimakulujen enimmäismäärä on 14 senttiä kilometriltä.
Voit lukea lisää kilometrikorvauksista ja päiväraha muutoksista verohallinnon sivuilta.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Anna Behm, PHT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8464. Sähköposti: anna.behm@relion.fi
Viimeksi päivitetty 29.12.2022.
Yrittäjien YEL-Eläkeuudistus voimaan 1.1.2023Eduskunnan täysistunto on joulukuussa 2022 hyväksynyt YEL-uudistuksen. Muutos tulee voimaan 01.01.2023, ja pääpiirteissään se tähtää siihen, etteivät yrittäjät alivakuuta itseään, vaan YEL-työtulo vastaisi sitä palkkaa, jonka yrittäjä maksaisi samaa työtä tekevälle palkansaajalle.
Lain valmistelun aiemmissa vaiheissa kuohuntaa herättänyttä, vain pelkästään kaavamaisesti mediaanipalkkaan vertailua työtulon selvittämiseksi on nyt muutettu. Valiokunnan mietinnön mukaan työtulo on nyt mahdollista vahvistaa kokonaisarvion perusteella. Tässä kokonaisarviossa otetaan huomioon yrittäjän kokonaistilanne, esim. osa-aikaisuus, kasvuyrittäjyys, aloittava yrittäjä jne. Arvion lähtökohtana on kuitenkin edelleen yrittäjän työtulon vertaus saman alan kokopäiväiseen palkansaajaan ja mediaanipalkkaan, sekä liikevaihdon vertaus saman alan muiden yritysten liikevaihtoon.
Vuonna 2023 tarkistetaan alle 15.000 € työtulot, vuonna 2024 alle 25.000 € työtulot ja vuonna 2025 yli 25.000 € työtulot. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä, jos työtuloon on tehty olennainen tarkistus viimeisen kolmen vuoden aikana.
Uuden työtulon laskenta
Työtuloarvion pohjalla käytetään Eläketurvakeskuksen työtulolaskuria, joka perustuu alan mediaanipalkkoihin ja liikevaihtoon. Tähän on kuitenkin tarjolla +/- 30 % jousto.
Yrittäjälle tarjotaan ensimmäiseksi tätä työtulolaskurin antamaa työtuloarviota, ja mikäli se kelpaa yrittäjälle, tämä voi hyväksyä sen saman tien.
Aloittavat yrittäjät
Uudessa YEL-laissa on erikseen huomioitu aloittavat yrittäjät. Laissa todetaan, että aloittavien yrittäjien ansainta voi olla niin pientä, ettei heitä voi verrata saman alan palkansaajiin toiminnan alkuvaiheessa. Näin ollen heidän kohdallaan katsotaan ensisijaisesti kokonaisarviota.
Lisäksi aloittava yrittäjä saa neljän vuoden ajan 22 % alennuksen YEL-maksuista. Tämä käytäntö ei siis ole poistumassa mihinkään.
Maksimikorotus
Uudessa laissa on säädetty, ettei tarkistuskerran työtulokorotus voi olla enempää kuin 4000 €/vuosi. Ne, jotka ovat maksaneet minimityötuloa, eli vuoden 2023 tasossa 8.575,45 €/vuosi, työtulo voi nousta enintään summaan 12.575,45 €.
Kuukausittaiseksi YEL-maksuksi muutettuna tämä tarkoittaa enintään 80 € korotusta/kuukausi.
Käytännössä uudeksi minimimaksutasoksi (vuoden 2023 tasossa tämä olisi ollut noin 172 €/kk) muodostuu noin 252 €/kk.
Uusi tarkistus työtuloon tehdään seuraavan kerran kolmen vuoden kuluttua, ja tällöinkään maksu ei voi nousta enempää kuin 80 €/kuukausi.
Entä jos Eläketurvakeskuksen ehdotus ei vastaa yrittäjän todellista ansiotasoa?
Mikäli yrittäjän mielestä Eläketurvakeskuksen työtuloehdotus on pielessä, sitä ei tarvitse hyväksyä, vaan päätöksestä voi valittaa ja vedota kokonaisarvioon, esimerkiksi että yrittäjä on osa-aikainen ja tekee vain vähän tunteja, tai että omaa alaa ei voi verrata suoraan ehdotettuun palkansaajan mediaaniin, yms.
Viime kädessä yrittäjä voi valittaa asiasta Työeläkelakipalveluun asti (TELP). YEL-maksut eivät nouse niin kauan kuin valitus on kesken.
YEL-uudistus pähkinänkuoressa – kuinka toimia
- Mikäli YEL-maksusi nousee, eläkelaitoksesi on yhteydessä sinuun. Ehdotuksesta käyvät ilmi ne syyt, joiden perusteella eläkelaitos ehdottaa työtulosi korotusta.
- YEL-maksusi ei nouse tammikuun ensimmäinen päivä, eikä maksu nouse tietämättäsi.
- Muista, että YEL-maksu ei voi nousta enemmän kuin 80 €/kuukausi (vuodet 2023 – 2025).
- Mikäli olet tyytymätön uuteen YEL-maksuusi, valita päätöksestä, perustellen sitä esim. toiminnan osa-aikaisuudella.
- Huomioi kuitenkin, että oletettava valitusaika on vain kaksi viikkoa päätöksen antamisesta!
- YEL-työtulosi taso tarkistetaan seuraavan kerran kolmen vuoden kuluttua. Tällöinkään maksu ei voi nousta enempää kuin 80 €/kuukausi (vuodet 2026 – 2028).
- Siirtymäaika päättyy 6 vuoden kuluttua (31.12.2028). Tällöin poistuu maksimikorotuksen 80 €/kuukausi rajoitus, ja voimaan tulee todellinen eläkelaitoksen työtuloehdotus, jolloin nousu voi siis olla kovempikin kuin 80 €/kuukausi.
- Jokaisen yrittäjän on siis syytä tarkistaa oma työtuloehdotuksensa, jotta tietää odotettavissa olevan todellisen työtulon 6 vuoden siirtymäajan jälkeen, ja pystyy tarvittaessa hakemaan muutosta tähän työtuloon.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 29.12.2022.Pikkujoulut firman piikkiin? Verotuksen näkökulmaa asiaan!
Verotuksen näkökulmasta firman pikkujoulut ovat henkilökunnan virkistystilaisuus, josta tavanomaisena ja kohtuullisena tilaisuutena ei muodostu henkilökunnalle palkaksi rinnastettavaa, veronalaista tuloa. Tällaisen tilaisuuden kulut ovat yritykselle myös kokonaan vähennyskelpoisia yrityksen tuloverotuksessa, ja niistä saa lisäksi myös tehdä arvonlisäverovähennyksen.
Kohtuullisuus ja tavanomaisuus
Millainen sitten on kohtuullinen ja tavanomainen henkilökunnan virkistystilaisuus?
Tällaisena pidetään tilaisuutta, joka on:
– Työnantajan suunnittelema ja järjestämä
– Työnantajan määräämänä aikana ja määräämässä paikassa
– Kollektiivinen, eli koko henkilökunnalla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus osallistua tilaisuuteen
-HUOM! Koko henkilökunnan ei kuitenkaan ole osallistuttava tilaisuuteen, jotta se olisi tavanomainen ja kohtuullinen. Mahdollisuus osallistua riittää.
– HUOM! Esim. vuokratyöntekijät ja palkattomat harjoittelijat voivat osallistua henkilökunnan virkistystilaisuuksiin samoin kuin muut työntekijät, vaikka muuten eivät voikaan saada yrityksestä verovapaita henkilökuntaetuja
– Aiheutuneiden menojen euromääräiseltä suuruudelta kohtuullinen henkilökunnan määrään nähden
– Menojen kohtuullisuus henkilökunnan lukumäärään nähden on työnantajan harkinnan varainen asia. Tarkkaa euromäärää kohtuulliselle kululle ei ole julkaistu missään.
– Jonkinlaisena turvallisena ohjenuorana voinee kuitenkin pitää noin sataa euroa per tilaisuus per työntekijä ja muutamaa sataa euroa per vuosi per työntekijä. (Tilisanomat 21.08.2020, ”Henkilökuntaedut ja verotus – käytännön tilanteita, Tomi Peltomäki)
Aiemmin verottaja on linjannut kohtuullisten ja tavanomaisten henkilökunnan virkistystilaisuuksien järjestämistiheydestä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2015 (KHO 2015:98) on kuitenkin selkeyttänyt asiaa.
Päätöksen mukaan tilaisuuksien kohtuullisuuden ja tavanomaisuuden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä:
– Milloin, missä, ja minkä nimisinä tilaisuuksia järjestetään
– Onko tilaisuuksissa myös asiaohjelmaa
– Ovatko tilaisuudet yksikkö- tai osastokohtaisia vai koko yhtiön henkilöstölle tarkoitettuja
– Järjestetäänkö yhtiön kaikille yksiköille kustannuksiltaan ja sisällöltään vastaava tilaisuus
Kulujen vähennysoikeus
Tavanomaiset ja kohtuulliset henkilökunnan virkistystilaisuuden kulut ovat vähennyskelpoisia yrityksen tuloverotuksessa (TVL 69§).
Korkein hallinto-oikeus on lisäksi jo pitkään katsonut (KHO 1998/1229) näiden kulujen hankintojen arvonlisäveron vähennyskelpoiseksi.
Vähennyskelpoisuus koskee laajasti tilaisuuden eri tarjoilu-, tila- ja ohjelmakuluja. Myös mm. matkakustannukset tilaisuudesta kotiin ovat virkistystilaisuudesta aiheutuneita menoja, ja siten vähennyskelpoisia sekä tuloverotuksessa että arvonlisäverotuksessa.
Toiminimen pikkujoulut vs. muiden yhtiömuotojen pikkujoulut
Kuten monen muunkin asian kohdalla, toiminimittäjiä koskevat tiukemmat rajoitukset kuin muita yhtiömuotoja. Virkistystilaisuuksien tavanomaiset ja kohtuulliset menot ovat toiminimiyrittäjillä hyväksyttävissä vain, mikäli tällä on palveluksessaan palkattua henkilökuntaa. Toiminimiyrittäjä ei siis voi järjestää itselleen pikkujouluja ja vähentää niistä aiheutuvia kuluja.
Muissa yhtiömuodoissa yksinkin toimiva yrittäjä sen sijaan saa verolain suojan ja siten mahdollisuuden saada tavanomaisia ja kohtuullisia henkilökuntaetuja, vaikka yrityksessä ei yrittäjän lisäksi työskentelisikään muita henkilöitä. Yrityksen pikkujoulut siis katsotaan vähennyskelpoiseksi kuluksi ja ko. etu kollektiiviseksi niissäkin tilanteissa, joissa yrityksessä on vain yksi työntekijä.
Virtuaaliset pikkujoulut
Verohallinnon 22.10.2020 julkaistun tiedotteen mukaan työnantaja voi järjestää pikkujoulut verovapaasti myös virtuaalisina. Ohjeistus on julkaistu vuonna 2020 alkaneen koronapandemian vuoksi. Tiedotteen mukaan työntekijät voivat osallistua yhteiseen juhlatilaisuuteen virtuaalisesti, ja työnantaja voi järjestää heille ruokien ja juomien toimituksen kotiin. Työntekijä voi myös hakea työnantajan järjestämän ruoan ja juomat sovitusta paikasta. Tällaista virtuaalisesti toteutettua pikkujoulua pidetään siis samalla tavalla kollektiivisena kuin läsnäolotilaisuutena järjestettyjä pikkujouluja, kunhan tilaisuus on työnantajan organisoima, ja sen tarjoilut ovat työnantajan hankkimat ja maksamat.
Annettuja ruoka- ja juomalahjakortteja sen sijaan pidetään työntekijän veronalaisena palkkana.
Puolisot mukana tilaisuudessa?
Arvonlisäverotuksen osalta vähennysoikeus koskee aina vain henkilökunnan kuluja, ei puolisoita.
Tuloverotuksen osalta taas on mietittävä tilaisuuden kohtuullisuutta ja tavanomaisuutta (noin sata euroa per tilaisuus per henkilö) entistäkin tarkemmin. Mikäli tilaisuuteen osallistuu puolisoita, tilaisuuden kulut tulee jakaa vain yrityksen henkilökunnan lukumäärällä, ei koko osallistujien lukumäärällä.
Lisäksi on huomattava, että pikkujoulut, kuten KHO:n ratkaisun 1997:53 mukaisen tapauksen oopperamatka Helsinkiin koko henkilökunnalle puolisoineen, voi synnyttää työntekijälle veronalaisen edun puolison osalta, vaikka työntekijän itsensä osalta kyse olisikin tavanomaisesta ja kohtuullisesta henkilökuntaedusta.
Lähtökohtaisesti henkilökuntaetujen verovapaus koskee siis vain yrityksen henkilökuntaa, mutta verotuskäytännössä on kuitenkin hyväksytty puolison osallistumisia työnantajan järjestämiin joulujuhliin, mikäli kustannukset koko tilaisuuden osalta pysyvät kohtuullisina.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 24.11.2022.
Eduskunta hyväksyi väliaikaisen sähkön ja henkilökuljetusten arvonlisäveron alennuksenEduskunta on 25.10.2022 hyväksynyt hallituksen esityksen (He 194/2022) arvonlisäverolain väliaikaisesta muutoksesta. Arvonlisäveron väliaikaisilla alennuksilla on tarkoitus alentaa sähkön ja henkilökuljetusten hintaa kuluttajalle.
Sähkön myynnin uusi väliaikainen arvonlisäverokanta on 10 prosenttia. Sähkön siirron ja sähköveron arvonlisäveroon sovelletaan kuitenkin edelleen yleistä 24 prosentin arvonlisäverokantaa.
Kotimaan henkilökuljetukset vapautetaan väliaikaisesti kokonaan arvonlisäverosta. Vapautukseen liittyy kuitenkin oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Tätä nollaverokantaa sovelletaan kaikkiin nykyisin verollisiin henkilökuljetuspalveluihin, esimerkiksi juna-, linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuksiin.
Lain voimassaolo
Sähkön myynnin osalta laki on voimassa 01.12.2022 – 30.04.2023.
Henkilökuljetusten osalta laki on voimassa 01.01.2023 – 30.04.2023.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 26.10.2022.Kuljetus- ja työkoneyritysten polttoaine- ja polttoöljytuki haussa 1.11. – 30.11.2022
Kuljetusyritysten polttoainetuen hakuaika ja ehdot ovat tarkentuneet. Kuljetusyritysten lisäksi tukea saavat myös polttoöljyä käyttävät työkoneyritykset. Tuet on tarkoitettu yrityksille, jotka harjoittavat maantiellä tapahtuvaa tavara- tai henkilökuljetusta tai joiden liiketoiminnassa käytetään kevyttä polttoöljyä käyttäviä työkoneita.
Tuen hakuaika ja määrä
Molempien tukien hakuaika on 1.11.2022 – 30.11.2022. Tukea haetaan Valtiokonttorin sähköisessä hakupalvelussa.
Polttoaine- ja polttoöljytukea on mahdollista saada kolmelta kuukaudelta (helmikuu-huhtikuu 2022). Tuki kattaa 5 prosenttia polttoaine- ja polttoöljykustannuksista näiltä kuukausilta. Katso tarkemmat tiedot ja rajoitukset alempaa tukimuotokohtaisesti.
Tuen myöntämisen edellytykset kuljetusyrityksille
1. Yrityksellä on Y-tunnus
2. Yrityksellä on ollut tukikauden ensimmäisenä päivänä (1.2.2022) voimassa oleva liikennelupa, taksilupa tai taksiliikennelupa. Tukea voi saada myös yritys, joka oli tukikauden ensimmäisenä päivänä rekisteröitynyt tavaraliikenteen harjoittajaksi kevyellä kalustolla.
3. Yrityksellä on ollut tukikauden ensimmäisenä päivänä hallinnassaan liikennekäytössä ollut ajoneuvo, joka on merkitty liikenneasioiden rekisteriin ja jonka käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu luvanvarainen käyttö.
Tuen myöntämisen edellytykset työkoneyrityksille
1. Yrityksellä on Y-tunnus
2. Yrityksellä on ollut 1.2.–30.4.2022 käytössään kevyttä polttoöljyä käyttävä työkone tai työkoneita. Työkoneen tulee olla ajettava tai siirrettävä. Käsikäyttöisille työkoneille tukea ei voida myöntää.
Kuljetusyritysten polttoainetuella korvattavat kulut
Kuljetusyritysten polttoainetuki korvaa 5 % tukikauden (1.2.–30.4.2022) aikana ostetun ja kuljetustoimintaan käytetyn polttoaineen tai sähköenergian kustannuksista ilman arvonlisäveroa.
Sähkön siirtohintaa ja sähköveroa ei korvata. Polttoainetuella ei korvata myöskään AdBlue -urealiuokseen liittyviä kuluja.
Työkoneyritysten polttoöljytuella korvattavat kulut
Työkoneyritysten polttoöljytuki korvaa 5 % tukikauden (1.2.–30.4.2022) aikana ostetun ja työkoneissa käytetyn polttoöljyn kustannuksista ilman arvonlisäveroa. Korvaus ei koske työkoneiden siirrossa syntynyttä kustannusta muulla kuin traktorilla, polttoöljyn lämmityskäyttöä eikä työkoneiden käyttöä maatalouden alkutuotannossa, kalataloudessa tai vesiviljelyalan yritystoiminnassa.
Kuinka paljon tukea voi saada?
Tuen konsernikohtainen enimmäismäärä on 400 000 euroa. Pienin maksettava tuki on 250 €. Tuki kaudella syntyneitä kustannuksia on siis oltava vähintään 5.000 euroa, jotta tukea on mahdollista saada.
Aiempien tukien vaikutus
Tuesta vähennetään muut aiemmin myönnetyt julkiset tuet, jos ne kohdistuvat tukikauden (1.2.–30.4.2022) aikana ostettuun polttoaineeseen. Kaikkia Ukraina-puitetukiohjelman mukaisia tukia voidaan myöntää yritykselle / konsernille yhteensä enintään 400 000 euroa, ja aiemmin jo saaduista Ukraina-puitetukiohjelman mukaisista saaduista tuista on ilmoitettava Valtiokonttorille.
Polttoainetuki ei kuitenkaan ole de minimis -tuki.
Tuen myöntämisen esteet
Polttoainetukea ei voida myöntää seuraavissa tilanteissa:
1. Yritys on ollut 31.12.2021 EU:n määritelmän mukaisissa taloudellisissa vaikeuksissa.*
2. Yritys ei ole merkittynä ennakkoperintärekisteriin
3. Yritys on laiminlyönyt verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden
4. Yrityksellä on verovelkarekisteriin merkittyjä verovelkatietoja
5. Yrityksellä on maksettavia veroja perittävänä ulosotossa
6. Yritys on asetettu konkurssiin tai yrityssaneeraukseen tai näitä koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa
7. Yritys tai yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä omistaja on EU:n pakotelistalla
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 24.10.2022Hallitus esittää: väliaikainen alennus sähkön ja henkilökuljetusten arvonlisäveroon
Hallitus (He 194/2022) on esittänyt arvonlisäverolakiin väliaikaista muutosta, jolla pyritään alentamaan sähkön ja henkilökuljetusten hintaa kuluttajalle.
Sähkön myynnin arvonlisäverokanta on ehdotettu alennettavaksi 24 prosentista 10 prosenttiin. Sähkön siirron ja sähköveron arvonlisäveroon sovellettaisiin kuitenkin edelleen yleistä 24 prosentin arvonlisäverokantaa.
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti kotimaan henkilökuljetukset vapautettaisiin kokonaan arvonlisäverosta. Vapautukseen liittyy kuitenkin oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Tätä nollaverokantaa sovellettaisiin kaikkiin nykyisin verollisiin henkilökuljetuspalveluihin, esimerkiksi juna-, linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuksiin.
Lain voimassaolo
Sähkön myynnin osalta laki on tarkoitettu olevan voimassa 01.12.2022 – 30.04.2023.
Henkilökuljetusten osalta laki olisi voimassa 01.01.2023 – 30.04.2023.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 20.10.2022.Lahjoitukset Ukrainasta pakeneville vapautetaan arvonlisäverosta
Hallituksen esitykseen (HE 77/2022/03.10.2022) perustuen, arvonlisäverolakiin on tehty väliaikainen muutos, joka mahdollistaa tiettyjen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäverottoman luovutuksen. Arvonlisäverottomuus koskee Venäjän Ukrainaan tekemää hyökkäystä pakeneville henkilöille maksutta luovutettavien tavaroiden kotimaista myyntiä ja yhteisö- eli EU-hankintoja. Myös tällaisten tavaroiden luovutuksiin liittyvät palvelut ovat arvonlisäverottomia.
Myyntien ALV-verottomuus koskee lähinnä myyntejä yleishyödyllisille yhteisöille. Alv-rekisterissä oleva yritys saa vähentää näiden tavaroiden ja palvelujen hankintaan sisältyneen arvonlisäveron alv-ilmoituksellaan, vaikka myynti onkin veroton.
Arvonlisäverottomuutta sovelletaan myös lahjoituksiin, ja niistä normaalisti suoritettavaan oman käytön verotukseen, kun lahjoitukset kohdistuvat edellä mainituille tahoille. Muutoksen tarkoituksena on edistää yritysten tekemiä lahjoituksia, sillä näiden tavara- ja palvelulahjoitusten osalta yritykset eivät joudu suorittamaan lahjoituksista oman käytön veroa, toisin kuin normaaleista tavara- ja palvelulahjoituksista.
Mitä myyntejä, lahjoituksia, ja ostoja alv-vapautus koskee ?
Tässä tarkoitetut tavarat voivat olla esimerkiksi elintarvikkeita, hygieniatarvikkeita, lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita, vaatteita, peitteitä ja hätämajoitustarvikkeita. Tavaroihin liittyvä palvelu voi olla esimerkiksi ateriapalvelu.
Näiden tavaroiden maahantuonti tässä tarkoituksessa on jo aiemmin säädetty väliaikaisesti verovapaaksi.
Vapautus arvonlisäverosta on määräaikainen
Muutosta sovelletaan takautuvasti 24.2.2022 tai sen jälkeen, mutta viimeistään 31.12.2022 tapahtuvaan tavaran myyntiin, lahjoitukseen, maahantuontiin, ja yhteisöhankintaan sekä tänä aikana suoritettuihin palveluihin.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 07.10.2022
