Ajankohtaiset arvonlisäveroasiat

Suomen arvonlisäverokannat nousivat viimeksi vuonna 2013. Tuolloin otettiin käyttöön nykyisin voimassa olevat arvonlisäverokantamme 24 %, 14 % sekä 10 %. Nyt arvonlisäverotukseen on tulossa muutama, mutta sitäkin merkittävämpi muutos.

Yleinen arvonlisäverokanta nousee

30.05.2024 julkistetussa hallituksen esitetyksessä uudeksi yleiseksi arvonlisäverokannaksi varmistettiin 25,5 % nykyisen 24 %:n sijaan, eli asiaan ei tullut muutoksia sitten kevään kehysriihen. Asia ei ole vielä lainvoimainen, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä korotus tulee voimaan 01.09.2024.

Yleisen arvonlisäverokannan nostolla valtio hakee budjetin tasapainotusta sekä verotulojen lisäystä. Käytännössä tämä tarkoittaa useiden tuotteiden ja palveluiden hintojen nousua. Säilyttääkseen nykyiset katteensa, yritykset saattavat joutua nostamaan hintojaan, mikä voi puolestaan vaikuttaa kysyntään. 25,5 % on historiallisesti merkittävä arvonlisäveroprosentti, sillä se on Suomen ensimmäinen desimaalillinen arvonlisäverokanta. 

Päätös yleisen arvonlisäverokannan nostosta 25,5 %:iin tarkoittaa, että muutoksen jälkeen Suomessa on Euroopan unionin toiseksi korkein yleinen arvonlisävero.

Makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta nousee

Merkittävä on myös tuleva makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan nousu. Näiden tämänhetkisen, 14 %:n suuruisen arvonlisäverokannan on kaavailtu nousevan 25,5 %:iin, eli samalle tasolle uuden, yleisen arvonlisäverokannan kanssa. Muutoksen voimaantulosta tai lakiesityksen aikataulusta ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa tietoa.

Verotulokertymän kasvattamisen lisäksi päätöksen taustalla on tarve terveyden edistämiseen sekä epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämiseen. Oletettavaa on, että hintojen nousu saattaa vähentää jonkin verran makeisten kulutusta. Samalla se luo haasteita makeisia valmistaville yrityksille. Muiden herkuttelutuotteiden tai ylipäänsä ruoan 14 %:n arvonlisävero ei kuitenkaan ole nousemassa.

Alin verokanta nousemassa

Hallitus ilmoitti alunperin jo kevään 2023 hallitusohjelmassa, että muun muassa kirjojen, lääkkeiden, liikuntapalvelujen, majoituspalvelujen, ja kulttuuri- ja viihdetapahtumien lippujen sekä elokuvanäytösten arvonlisäveroprosentti olisi nousemassa. Tähän saatiin lisävahvistusta kevään 2024 aikana. Näyttää siis hyvin varmalta, että myös alin verokanta on muuttumassa. Entisen 10 %:n sijaan, alimman verokannan tuotteet ja palvelut tulevat tulevaisuudessa mitä suurimmalla todennäköisyydellä saamaan uudeksi verokannakseen 14 %. Vain sanomalehdet ja aikakauslehdet on rajattu tämän korotuksen ulkopuolelle.

Muutos tulee oletettavasti voimaan 01.01.2025. Lakiesitys asiasta – ainakin kevään kehysriihen puheiden perusteella – annettaneen eduskunnalle syyskuun 2024 loppupuolella.

Mitä muutokset tarkoittavat käytännössä?

Arvonlisäverotuksen muutokset vaikuttavat laajasti yritysten ja kuluttajien elämään. Muutosten myötä monien arkipäiväisten tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat. Moni yrittäjä saattaakin joutua tarkoin miettimään hinnoitteluaan. Hintojen nousun myötä heräteostokset saattavat vähentyä, ja varsinkin kallimmissa tuotteissa korotuksen siirto suoraan kuluttajahintaan voi vaikuttaa kuluttajien ostohalukkuuteen. Myös makeisten ja suklaan sekä alimman verokannan tuotteiden kohdalla hinnannousu voi vaikuttaa ostokäyttäytymiseen yleistä arvonlisäveroa merkittävämmin.

Yrityksille tämä voi tarkoittaa toisaalta kustannusten nousua ja toisaalta taas kysynnän vähenemistä. Osa yrityksistä joutunee tarkoin miettimään omia strategisia linjauksiaan ja kustannusten optimointia. Tilanne voi olla haastava: hintojen korotus voi vähentää ostohalukkuutta, mutta toisaalta taas pitämällä kuluttajahinnan entisellään yrittäjä syö omaa katettaan.

Ne yritykset, jotka tekevät vain sellaista yritysten välistä kauppaa, jossa ostajalla on arvonlisäveron vähennysoikeus, pääsevät tässä tilanteessa ehkä helpoimmalla. Toisaalta taas on paljon sellaisia yhdistyksiä ja yrityksiä, joilla ei ole mahdollista saada arvonlisäveroa palautuksena vaan se jää niiden kuluksi. Valtiolle verokantojen korotukset tuovat lisätuloja, mutta saattavat myös näkyä yhteiskunnallisena kulutuskysynnän hidastumisena. Joka tapauksessa, se ainakin on varmaa, että monissa yrityksissä joudutaan kesän aikana laatimaan uusiksi hinnastoja, sopimus- ja tarjouspohjia, sekä esitteitä.

Luovutuspäivä määrää suoritettavan arvonlisäveron määrän

Verohallinnon 30.05.2024 päivätyn tiedotteen mukaan sovellettavan arvonlisäverokannan määrää se, milloin kyseinen tuote tai palvelu on luovutettu. Korkeampi arvonlisävero voi siis koskea jo ennen 01.09.2024 tehtyjä ostoja. Vaikka sopimus olisi tehty ennen syyskuuta, niin jos tavara toimitetaan tai palvelu suoritetaan vasta 01.09.2024 tai sen jälkeen, sovelletaan myyntiin korkeampaa, uutta arvonlisäverokantaa. Ratkaisevaa on siis toimituksen tai suorituksen ajankohta. Tämä koskee myös osamaksukauppaa. Esimerkiksi huhtikuussa 2024 tilattu tuotannon kone, joka luovutetaan lokakuussa, verotetaan uudella 25,5 %:n verokannalla.

Sellaisiin tavaroihin tai palveluihin, jotka suoritetaan vasta 01.09.2024 tai sen jälkeen, mutta joista on maksettu ennakkoon ennen korotusta, sovelletaan kuitenkin vanhaa 24 %:n arvonlisäverokantaa.

Lue myös

Muutoksia pienyritysten verotukseen: ALV-huojennuksen poisto ja muita verouutisia

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

OTA YHTEYTTÄ

Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi

 

Julkaistu alunperin 28.05.2024. Viimeksi päivitetty 31.05.2024.

Tee tulosta tehokkaammin!

Yhtiön toiminnan tulos muodostuu monesta pienestä tekijästä, joista jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Selkeät ja ennen kaikkea saavutettavissa olevat tavoitteet antavat yhtiölle suunnan ja motivoivat henkilökuntaa. Hyvän johtamisen merkitystä ei myöskään voi koskaan vähätellä. Monella työalalla nykyinen työympäristö nojaa sujuvaan tiimityöskentelyyn ja hyvään yhteistyöhön. Kun nämä ovat kunnossa, syntyy työpaikka, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen, mikä on omiaan lisäämään työn tehokkuutta. Avoin viestintä ja yhteiset tavoitteet auttavat pitämään kaikki samalla sivulla.

Prosessien virtaviivaistaminen

Tehokkaat prosessit ovat operatiivisen tehokkuuden ytimessä. Tämä vaatii yrityksen toimintatapojen kriittistä tarkastelua. Turhat vaiheet ja pullonkaulat tulisi saada poistettua. Yrityksestä riippuen, prosessien selkeyttäminen voi tarkoittaa manuaalisten tehtävien automatisointia, turhien vaiheiden karsimista, ja resurssien tehokkaampaa käyttöä. Prosessien automatisointi ja digitalisointi voivat merkittävästi tehostaa yhtiön tuottavuutta vähentämällä manuaalista työtä ja virheitä. Monilla liiketoiminta-alueilla tämä voi tarkoittaa myös kustannusten pienenemistä, vaikka automaation käyttöönottoprosessit itsessään voivatkin olla huomattavia kertainvestointeja.

Tehokas resurssien hallinta

Oikea ihminen oikealla paikalla. Tehokas resurssien hallinta on avainasemassa operatiivisen tehokkuuden parantamisessa. Yhtiön resurssit sisältävät sekä sen henkilöstön että materiaalisten resurssien optimoinnin. Yhtiöllä tulee olla palveluksessaan tarpeellinen määrä osaavaa henkilöstöä—käytännössä siis:

– Oikea määrä resursseja
– Oikeissa paikoissa
– Oikeaan aikaan.

Materiaalisten resurssien osalta tämä sisältää esimerkiksi varastojen hallinnan optimointia, tuotannon suunnittelun parantamista sekä tarpeettomien kustannusten minimoimista.

Jatkuva parantaminen

Jatkuva parantaminen ei ole vain sanahelinää vaan olennainen osa operatiivisen tehokkuuden ylläpitämistä pitkällä aikavälillä. Yritysten olisi hyvä omaksua kulttuuri, jossa etsitään jatkuvasti tapoja parantaa toimintaa sekä vähentää virheitä. Oppiminen ja opitun jako on yksi jatkuvan parantamisen kulmakivistä. Lisäksi yrityksen kannattaa tehdä jatkuvaa omien prosessiensa arviointia. Myös asiakaspalautetta kannattaa hyödyntää parannusten tekemiseksi. Jatkuva parantaminen vaatii oikeanlaista yrityskulttuuria, sillä se edellyttää avointa mieltä ja sitoutumista yrityksen kaikilta tasoilta.

Yritys voi pyrkiä toimintansa jatkuvaan parantamiseen myös kohdentamalla investointejaan innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Nykyisessä haastavassa markkinaympäristössä yritysten on tärkeää pysyä kilpailukykyisenä ja vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Joskus jatkuva parantaminen voi tarkoittaa myös yhteistyötä kilpailijoiden kanssa tai yritysostojen tekemistä yrityksen osaamisen ja markkina-aseman parantamiseksi.

Myös yrityksen markkinointi- ja myyntitoimintojen pitää olla jatkuvan parantamisen kohteena. Kilpailun kovetessa, tehokas markkinointi ja myynti voivat auttaa yrityksiä erottumaan kilpailijoistaan ja houkuttelemaan uusia asiakkaita. Kilpailukyvyn ylläpito voi vaatia yrityksiltä markkinointistrategioiden päivittämistä, asiakaskokemuksen parantamista, sekä myyntiprosessien tehostamista.

Tehokas viestintä ja yhteistyö

Hyvin toimiva tiimityö ja avoin kommunikaatio yhtiön sisällä auttavat yritystä vähentämään viestinnän esteitä ja varmistamaan, että kaikki työskentelevät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erilaisten teknologisten ratkaisujen käyttö, kuten yhteistyöalustat ja projektinhallintatyökalut, voivat parantaa työn tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Hyvä viestintä sekä yrityksen sisällä että sen sidosryhmiä kohtaan ovat olennainen osa tehokasta yritystoimintaa.

Yhteenvetona

Operatiivisen tehokkuuden parantaminen edellyttää monipuolista lähestymistapaa, joka sisältää mm. prosessien virtaviivaistamisen, resurssien hallinnan, jatkuvan parantamisen, sekä tehokkaan viestinnän. Yritysten on oltava valmiita tekemään muutoksia ja investoimaan resursseja tehokkuuden parantamiseksi. Tämä ei tule ilmaiseksi, mutta nämä panostukset voivat maksaa itsensä takaisin merkittävinä hyötyinä ja kilpailuetuna markkinoilla.

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

OTA YHTEYTTÄ

Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi

 

Viimeksi päivitetty 30.05.2024.

Kassavirran hallinnan optimointi

Nykyinen taloustilanne ja markkinaympäristö ovat tehneet liiketoiminnasta haastavaa läpi yrityskentän. Kassavirta ja sen hallinta on toki aina ollut tärkeä osa yritystoimintaa, mutta nykyisessä tilanteessa siitä on tullut elintärkeää monelle yritykselle. Epävakaassa taloustilanteessa kyky ennustaa ja hallita kassavirtaa voi auttaa yritystä selviytymään tilanteista, jotka muuten saattaisivat kaataa sen.

Ennusteiden tärkeys

Tehokkaassa kassavirran hallinnassa kassavirtaennusteet ovat ehdottoman tärkeitä. Niitä tulisi tehdä sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille. Näin yritysten on hyvissä ajoin mahdollista tunnistaa kassavirtaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Kassavirtaennustaminen auttaa yritystä varautumaan tuleviin maksuihin ja investointeihin sekä suunnittelemaan tarvittavia taloudellisia toimenpiteitä.

Myös budjetointi on olennainen osa kassavirran hallintaa. Erilaisten skenaarioiden stressitestaus auttaa yritystä valmistautumaan mahdollisiin muutoksiin ja varmistamaan, että kassavirta pysyy vakaana myös epävakaissa olosuhteissa.

Riskien tunnistaminen ja hallinta

Yrityksen on tärkeää tunnistaa toimintaansa liittyvät riskit. Tällaisia ovat esimerkiksi:

– asiakkaiden maksuviiveet
– toimittajien hintojen muutokset
– investointipäätökset
– tehtyihin toimenpiteisiin liittyvät vastuut
– markkinoiden yleinen epävakaus.

Yrityksen on tärkeää reagoida riskeihin ennemminkin etu- kuin takapainotteisesti. Riskien vaikutus yhtiön kassavirtaan tulee ymmärtää, ja niihin tulee suhtautua riittävällä vakavuudella. Pieleen menneet investointipäätökset voivat olla katastrofi yrityksen kannalta. Myös liiketoiminnasta voi syntyä joko lyhyt tai pitkäaikaisia vastuita, mm. takuutyöt. Pahimmassa tapauksessa yrityksen kassavarat voivat ottaa osumaa myös yhtiön henkilökunnan tekemien tai tekemättä jättämien asioiden vuoksi. On tärkeää, että yrityksessä ymmärretään, mitkä sen omaan toimintaan liittyvät riskit ovat.

Tehokkuutta tekemiseen

Kassavirran hallinnassa tehokas laskutus ja maksujen seuranta on kaiken keskiössä. Myyntilaskut tulee lähettää ajoillaan, ja erääntyneet maksut on perittävä ripeästi. Asiakkaiden maksukyvyttömyys tai konkurssi on omiaan aiheuttamaan yritykselle merkittäviä kassavirtaongelmia, etenkin jos maksuvaikeudet kohdistuvat yrityksen suurimpiin asiakkaisiin. Näin ollen kaikkien yritysten on elintärkeää seurata asiakkaidensa maksukäyttäytymistä ja reagoida nopeasti mahdollisiin maksuviiveisiin.

Maksuehtojen neuvottelu

Maksuehtojen neuvottelu, niin asiakkaiden kuin toimittajien kanssa, on tärkeää. Hankalimpia ovat tilanteet, joissa yritys joutuu odottamaan myyntisaamisten kotiutumista jopa kuukausikaupalla, kun taas ostolaskut tulee suorittaa 14 päivän sisällä.

Ennakoimalla ja neuvottelemalla joustavista maksuehdoista yritys voi parantaa kassavirtaansa ja vähentää riskejä. Aina toki tämä ei ole mahdollista, mutta jokaisen yrityksen on hyvä selvittää tilanne omien asiakkaiden ja toimittajiensa kanssa. Markkinoilla on myös erilaisia vaihtoehtoja myyntisaamisten nopeammaksi kotiuttamiseksi, mm. siirtämällä myyntisaamiset factoringiin. Nämä keinot eivät toki myöskään ole ilmaisia, mutta huolimatta niistä maksettavista kustannuksista, osalle yrityksistä ne ovat hyvinkin käyttökelpoisia ratkaisuja.

Käyttöpääoman optimointi ja varastonhallinta

Käyttöpääoman merkityksen ymmärtäminen on niin ikään yritystoiminnan kannalta tärkeää. Varastonhallinta puolestaan on avainasemassa käyttöpääoman optimoinnissa ja siten kassavirran hallinnassa. Liian suuri varasto sitoo pääomaa, kun taas liian pieni varasto voi estää yritystä vastaamasta kysyntään.

Yrityksen on tärkeää ymmärtää varastonsa kiertonopeus ja seurata sen arvoa suhteessa yrityksen myyntiin ja kassavirtaan. Tehokkaat varastonhallintaprosessit ja -järjestelmät auttavat hillitsemään varastonpitokustannuksia, ja siten ne voivat vapauttaa pääomaa muuhun käyttöön. Tässä voidaan käyttää apuna erilaisia automaattisia varaston seuranta- ja hallintajärjestelmiä sekä erillisiä ennustemalleja.

Teknologian merkitys

Nykypäivänä teknologian hyödyntämisestä kassavirran hallinnassa on tullut hyvinkin suotavaa. Tarjolla on erilaisia digitaalisia työkaluja ja järjestelmiä, kuten automaattisia laskutus- ja maksujärjestelmiä. Monet ohjelmistot tarjoavat myös reaaliaikaista raportointia sekä erilaisia ennustemalleja. Tämä ovat omiaan tehostamaan prosessien automatisointia ja siten kassavirran hallintaa.

Markkinoiden epävakaus ja rahoitusriskit

Viimeisen vuoden aikana tuskin kukaan on välttynyt kuulemasta harmittelua nousseesta korkotasosta tai korkeasta inflaatiosta. Markkinoiden yleinen epävarmuus näkyy yrityksen toiminnassa niin kohonneina kustannuksina kuin esimerkiksi sijoitusten arvonalennuksina. Ulkomaankauppaa käyvillä yrityksillä myös valuuttakurssiriskit voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksen kassavirtaan.

Näin taloudellisesti haastavina aikoina yritykset joutuvat tarkoin miettimään investointiratkaisujaan sekä lainatarpeitaan. Osalle yrityksistä selviytyminen voi tarkoittaa erilaisia yritysjärjestelyjä.

Kassavirran hallinnan optimointi on monimutkainen, mutta välttämätön osa yhä useamman yrityksen viikoittaista tai jopa päivittäistä toimintaa. Ennakoimalla, seuraamalla, ja hallitsemalla kassavirtaa yritys voi suunnistaa taloudellisten haasteiden läpi ja hyödyntää mahdollisuudet parhaan kykynsä mukaan. Kassavirran hallinnan optimoinnissa onnistuminen vaatii huolellista suunnittelua, tehokkaita järjestelmiä, sekä jatkuvaa seurantaa.

Tutustu myös artikkeliimme tehokkaan tuloksen avaintekijöistä täältä.

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

OTA YHTEYTTÄ

Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi

 

Viimeksi päivitetty 30.05.2024.

Kuuluuhan kauppakumppanisi ennakkoperintä – rekisteriin?

Ethän laiminlyö kauppakumppanisi ennakkoperintärekisterimerkinnän tarkistamista!

Ennakkoperintärekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri, johon liittyvät yritykset osoittavat tällä vapaaehtoisella rekisteröitymisellä hoitavansa verotusasiansa kuntoon itse. Mikäli yrityksen liiketoiminta koostuu edes osaksikin palvelumyynnistä, ja yritys ei ole ennakkoperintärekisterissä, ennakonpidätyksen tekeminen – eli veron pidättäminen laskulta – jää palvelun maksajan vastuulle.

On siis erittäin tärkeää tiedostaa, että mikäli yrityksen saama lasku koskee työtä, palvelua tai käyttökorvausta, ja myyjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, voidaan tälle maksaa laskusta vain ennakonpidätyksellä vähennetty osuus. Tämän jälkeen on ostajan vastuulla tilittää verojen osuus Verohallinnolle, sekä ilmoittaa maksettu korvaus ja pidätetty ennakonpidätys tulorekisteriin.

Tämä ohjeistus koskee sekä henkilöitä että kaikkia yritys- ja yhteisömuotoja.

Kenet voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin?

Verohallinto rekisteröi hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin henkilöt, yritykset, ja yhteisöt, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa. Toiminnan ei tarvitse olla vielä aloitettu ennen rekisteröintiä, mutta sen alkamisen on oltava todennäköistä. Selkeästi harrastusluonteista toimintaa ei merkitä rekisteriin.

Myös tekijänoikeuskorvauksia saavat tai pelkkää tavaran myyntiä harjoittavat toimijat voivat hakeutua ennakkoperintärekisteriin. On kuitenkin syytä huomata, että ennakonpidätysvelvollisuus ei koske vuokraustoimintaa eikä pelkkää tavarankauppaa.

Kaikkia rekisteriin hakeutuvia ei voida merkitä ennakkoperintärekisteriin. Esteenä voivat olla esimerkiksi olennaiset verotukseen tai kirjanpitoon liittyvien velvollisuuksien laiminlyönnit. Yritys voidaan myös poistaa ennakkoperintärekisteristä näistä samoista syistä.

Ennakkoperintärekisterimerkinnän tarkistaminen

Tieto ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta ja rekisteröinnin voimassaolosta on julkinen. Tiedon voi tarkistaa esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ: https://www.ytj.fi/). Työ- tai käyttökorvausta maksavalla työn teettäjällä tai palvelun ostajalla on aina velvollisuus tarkistaa, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin.

Jos suorituksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksaja voi maksaa korvauksen ilman ennakonpidätystä. Jos rekisterimerkintää ei ole, ennakonpidätys on toimitettava.

Monet sähköiset ostoreskontraohjelmistot seuraavat automaattisesti toimittajien ennakkoperintärekisteröitymisiä ja ilmoittavat ostolaskun yhteydessä, mikäli toimittaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Sähköisen kirjanpidon / ostoreskontran käyttöönotto voi siis parhaimmassa tapauksessa huomattavasti keventää laskujen maksamiseen liittyviä hallinnollisia velvoitteita.

Rekisterimerkinnän tarkistuksen ajankohdat

Säännöllisessä toimeksiantosuhteessa maksajan on tarkistettava myyjän ennakkoperintärekisterin tiedot vähintään neljä kertaa vuodessa: 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12.

Muissa kuin säännöllisissä toimeksiantosuhteissa rekisterimerkintä pitää tarkistaa jokaisen yksittäisen maksun yhteydessä.

Ennakonpidätyksen määrä

Maksettava ennakonpidätys lasketaan laskun arvonlisäverottomasta loppusummasta, seuraavien pidätysprosenttien mukaisesti:

  • Yhteisöiltä (esim. osakeyhtiö tai osuuskunta) ja yhtymiltä (esim. avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) ennakonpidätys toimitetaan 13 %:n suuruisena.
  • Jos työkorvauksen saaja on henkilö, ennakonpidätys toimitetaan työkorvauksen verokortin perusteella.
  • Jos työkorvausverokorttia ei esitetä lainkaan, ennakonpidätys toimitetaan 60 %:n suuruisena

Toimittamaton tai liian pienenä toimitettu ennakonpidätys

Entäpä, jos ennakonpidätys jää kokonaan tekemättä? Asiasta on tällöin syytä keskustella mahdollisimman pikaisesti kauppakumppanin kanssa ja oikaista yhteistuumin käynyt virhe. Ostaja voi esimerkiksi velvoittaa myyjän palauttamaan itselleen ennakonpidätystä vastaavan osuuden tilittääkseen sen itse Verohallinnolle. Ostaja voi myös suorittaa ennakonpidätyksen ns. etukäteen oma-aloitteisesti ja vaatia sitä vastaavaa osaa kauppakumppaniltaan. Säännöllisissä toimeksiantosuhteissa tämän voi tehdä esimerkiksi vähentämällä ennakonpidätyksen osuuden seuraavan laskun nettomaksusta.

Jos maksaja ei voi oikaista toimittamatonta tai liian pienenä toimitettua ennakonpidätystä, maksaja voi ilmoittaa Verohallinnolle, että siltä on jäänyt ennakonpidätys osaksi tai kokonaan toimittamatta. Tämän jälkeen Verohallinto määrää veron ja mahdolliset viivästysseuraamukset suorituksen maksajalle hänen antamansa selvityksen perusteella.

On siis erittäin tärkeää huomata, että vaikka ostaja olisikin jo maksanut laskun kokonaisuudessaan myyjälle, niin ostaja voi tämän lisäksi joutua maksamaan laskun ennakonpidätyksen Verohallinnolle. Suorituksen maksajalta ei kuitenkaan peritä toimittamatonta ennakonpidätystä silloin, jos tulon saajaa on jo verotettu kyseisestä tulosta ja hän on mahdolliset verot myös maksanut. Ostajalle saattaa kuitenkin tulla viivästysseuraamuksia näissäkin tilanteissa.

Pääsääntöisesti ostaja voi joutua ennakonpidätyksen maksajaksi siis silloin, jos kauppakumppani ei maksa verojaan tai Verohallinnolla on jo etukäteen syytä epäillä suorituksen saajan verojenmaksukykyä.

Muistilista veroseuraamusten välttämiseksi

  • Tarkista kauppakumppanisi ennakkoperintärekisteriin kuuluminen !
  • Muista tarkistaa ennakkoperintärekisteröinnin tila myös säännöllisen toimeksiantosuhteen aikana. Isoimmat vahingot syntyvät usein siitä, että kauppakumppani ei enää olekaan ennakkoperintärekisterissä, eikä ostaja ollut tästä tietoinen
  • Muista, että velvollisuus ennakkoperintärekisterimerkinnän tarkistamiseen on aina laskun maksajalla !
  • Suorita ennakonpidätys oikean suuruisena
  • Tee korvauksesta sekä ennakonpidätyksestä ilmoitus tulorekisteriin 5 päivän sisällä laskun maksamisesta
  • Maksa ennakonpidätys Verohallintoon viimeistään laskun maksamista seuraavan kuukauden 12. päivä
  • Maksa ennakonpidätys oma-aloitteisten verojen viitenumeroa käyttäen

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

OTA YHTEYTTÄ

Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi

 

Viimeksi päivitetty 28.03.2024.

Asiakas valtionhallinnossa? Pian Peppol voi koskea sinuakin !

Siis? Mikä ihmeen Peppol?

Yksinkertaistettuna monelle vielä vieras Peppol (Pan-European Public Procurement Online ) tarkoittaa eurooppalaista sähköistä hankintaverkostoa ja -infrastruktuuria, jonka tarkoituksena on helpottaa ja tehostaa julkisten hankintojen prosesseja Euroopassa. Peppol mahdollistaa sähköisen laskutuksen ja muiden liiketoimintadokumenttien vaihdon eri organisaatioiden välillä, alkuun etenkin yritysten ja julkisen sektorin välillä.

Peppolin avulla yritykset voivat lähettää ja vastaanottaa laskuja sekä muita liiketoimintadokumentteja (tarjouspyyntö, tarjous, jne.) standardoitujen formaattien avulla, mikä helpottaa prosessien automatisointia ja vähentää manuaalisen työn tarvetta. Tämä puolestaan tehostaa liiketoimintaprosesseja ja vähentää virheiden mahdollisuutta.

Peppol-standardit ja -infrastruktuuri ovat olleet keskeisessä roolissa digitaalisen hankintaympäristön kehittämisessä Euroopassa ja ovat edistäneet sähköisen kaupankäynnin kasvua sekä rajat ylittävää kaupankäyntiä Euroopassa.

Valtio ensimmäisenä käyttöönottajana

Valtion hankintaprosessit ovat uudistumassa 01. huhtikuuta 2024 alkaen. Tämä tarkoittaa merkittävää muutosta valtion siirtyessä vaiheittain hyödyntämään Peppol-järjestelmää hankinnoissaan. Ensimmäisenä Peppol otetaan käyttöön uusissa puitesopimuksissa, ja tavoitteena on sisällyttää Peppol-hankintasanomien käyttö kaikkiin uusiin hankintasopimuksiin viimeistään vuoteen 2026 mennessä.

Peppolissa Valtionhallinto hyödyntää niin kutsuttua laajennettua tilausprosessia (Advanced Ordering). Laajennettu tilausprosessi käsittää neljä pääsanomaa: tilaus, tilausvahvistus, tilauksen muuttaminen ja tilauksen peruuttaminen. Perinteisten paperilomakkeiden, sähköpostien, ja manuaalisten prosessien sijaan valtio lähettää tulevaisuudessa sähköisen Peppol-tilauksen toimittajalle ja vastaanottaa sähköisen tilausvahvistuksen. Tilausten muutokset ja peruutuksetkin hoidetaan näppärästi sähköisesti.

Osa hankintasopimuksista jää Peppolin ulkopuolelle

Peppolin käyttövaatimus ei kuitenkaan ulottu kaikkiin hankintasopimuksiin. Päätös Peppolin käytöstä tehdään hankinnan luonteen ja siihen liittyvien tilauskäytäntöjen pohjalta. Valtiolla on siis edelleen mahdollisuus jatkaa kilpailutusta ja hankintoja ilman ehdotonta vaatimusta Peppolin käytöstä. Tämä antaa joustavuutta ja mahdollistaa hankintojen sovittamisen parhaiten kuhunkin tilanteeseen sopivaksi.

Verkkolaskujen lähetys valtiolle pysyy ennallaan

Peppol-hankintasanomien käyttöönotto ei muuta valtion verkkolaskujen vastaanottamiskäytäntöjä. Valtio jatkaa edelleen Eurooppa-normin mukaisten verkkolaskujen, toisin sanoen tuoreimpien verkkolaskukuvausten mukaisten Finvoice- ja TEAPPSXML-verkkolaskujen vastaanottoa.

Vinkit yrityksille, joilla on asiakkaita valtionhallinnossa

  • Vanhaa toiminnanohjausjärjestelmää vaihtaessasi, varmista ohjelmistotoimittajalta, että ohjelmisto kykenee vastaanottamaan, käsittelemään, ja tuottamaan Peppol-sanomia.
  • Tutustu ”Yrityksen Digitalous” hankkeeseen (https://www.yrityksendigitalous.fi/). Sen tavoitteena on tukea sellaisten palvelujen kehitystä, jotka auttavat yrityksiä asioimaan valtionhallinnon yksiköiden kanssa Peppol-sanomilla.
  • Ole yhteydessä omaan yhteyshenkilöösi valtionhallinnossa ja varmista, milloin Peppol astuu käyttöön teidän välisessänne sopimuksessa

Lisätietoa Peppolista

Hyödyllistä lisätietoa Peppolin perusteista ja eduista löytyy esimerkiksi Valtiokonttorin sivuilta

https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/valtion-konsernipalvelut/valtiokonttori-on-suomen-peppol-viranomainen/#peppol-lyhyesti

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

OTA YHTEYTTÄ

Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi

 

Viimeksi päivitetty 27.03.2024.

Osaamisen johtaminen on muutakin kuin vain kouluttautumista

Joskus yrityksen strategian päivityksessä unohdetaan henkilöstön osaamisen ja kehittymisen johtaminen. Johto saattaa luoda kunnianhimoisen vision, asettaa tavoitteet, ja seurata niitä mittareiden avulla, mutta henkilöstön osaamisen kehittäminen saattaakin epähuomiossa jäädä vähemmälle huomiolle suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Numeeristen tavoitteiden luominen on yksinkertaista. On helppoa luoda ne, ilmoittaa ne henkilöstölle, ja sitten seurata niiden saavuttamista. Erilaisten koulutusten tarjoaminen etenkin nykyajan sähköisissä oppimisympäristöissä on vieläkin helpompaa. Kuitenkin yrityksiltä saattaa puuttua olennainen osa strategian ja henkilöstön koulutuksen väliltä: osaamisen ja kehittymisen johtaminen.

Tätä prosessia voidaan hahmottaa kolmen eri kysymyksen avulla:

1. Miten yrityksen osaamista voidaan kehittää suunnitelmallisesti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, sen sijaan että tarvittaisiin hätäratkaisuja?

2. Miten varmistetaan, että henkilöstö ymmärtää, millaista koulutusta tarvitaan, ja että koulutukseen panostaminen vie heitä kohti yksilöllisiä ja yrityksen tavoitteita?

3. Miten varmistetaan, että koulutukseen investoitu aika ja resurssit ovat todella perusteltuja liiketoiminnan näkökulmasta?

Strategia kaiken ytimessä

Osaamisen ja kehittymisen johtaminen on strateginen matka kohti menestystä. Se ei ole vain lista tehtäviä, vaan tarkoin harkittu prosessi, joka ohjaa yrityksen tulevaisuutta. Ensimmäinen askel on ymmärtää yrityksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet.

Millaista osaamista tarvitaan, jotta yritys voi saavuttaa sen tavoitetilan, johon se pyrkii?

  • Tulevaisuuden tarpeiden tunnistaminen.
  • Osaamisvajeiden kartoitus.

Visioiminen on tärkeää, sillä se antaa suunnan ja fokuksen. Mitä paremmin yritys näkee halutun tavoitetilan, sitä tehokkaammin se voi tukea henkilöstönsä kehittymistä ja kasvua.

Nykytilanteen kartoitus.

  • Missä yritys on nyt suhteessa tavoitteisiinsa?
  • Mitä toimenpiteitä tarvitaan matkalla kohti tavoitetilaa?
  • Minkälaisiin koulutusohjelmiin, oppimispolkuihin, ja urakehitysmahdollisuuksiin tulisi panostaa?
  • Uusrekrytointi?

On tärkeää kuitenkin muistaa, että muutos ei tapahdu hetkessä. Se vaatii aikaa, omistautumista, ja pitkäjänteistä työtä. Vaikka tietoa voi omaksua nopeastikin, todellinen muutos yrityskulttuurissa ja ajattelutavoissa vaatii pitkäjänteisyyttä sekä kärsivällisyyttä. Prosessi tarvitsee aikaa kypsyä ja kasvaa.

Työkalut osaamisen johtamisen tukena

Yritysten on olennaista hallinnoida ja edistää olemassa olevaa osaamistaan tehokkaasti. Yksinkertaisimmillaan tähän riittää mikä tahansa tekstinkäsittelytyökalu yhdistettynä taulukkolaskentaohjelmaan, mutta parhaiten tämä onnistuu käyttämällä osaamisen ja kehittymisen ohjelmistoratkaisuja. Joskus yksi ohjelmisto voi täyttää tarpeen, mutta usein tarvitaan useita erilaisia ratkaisuja. Tärkeää onkin varmistaa näiden ohjelmistojen integrointi toisiinsa, jotta prosessit voidaan automatisoida mahdollisimman tehokkaasti.

Osaamisenhallintaohjelmisto tarjoaa monipuolisia työkaluja yrityksen osaamisen hallintaan. Se auttaa tunnistamaan nykyiset osaamiset, määrittelemään tulevaisuuden tarpeet, yhdistämään tavoitteet ja osaamistarpeet, luomaan urapolkuja, sekä sovittamaan koulutukset tarpeisiin. Lisäksi se helpottaa olemassa olevan osaamisen löytämistä ja hyödyntämistä, kun tarpeet ilmaantuvat. Monesti myös verkko-oppimisympäristöt voidaan integroida osaamisenhallintaohjelmistoihin, jolloin manuaalinen työ vähenee merkittävästi ja koulutusten hallinnointi muuttuu monipuolisemmaksi ja tehokkaammaksi.

Markkinoilla on monia erilaisia osaamisenhallintaohjelmistoja, joiden arvioinnissa kirjanpitäjäsi voi olla arvokas apu.

Osaamisen ja kehittymisen johtamisen tärkeys

Henkilöstön osaaminen muodostaa lähes jokaisen yrityksen tärkeimmän voimavaran, ja osaamisen ja kehittymisen johtamisen prosessi nousee keskeiseen rooliin muutoksen hallinnassa. Oikein toteutettu johtamisprosessi ei ainoastaan motivoi ja sitouta henkilöstöä, vaan se myös muuttaa yrityksen strategian kuvitteellisesta tavoitteesta innostavaksi matkaksi kohti yhteistä päämäärää. Tällöin jokainen työntekijä sitoutuu tähän matkaan omalla panoksellaan ja ymmärtää oman roolinsa merkityksen suuremmassa kokonaisuudessa.

Yrityksen on itse myös tärkeää ymmärtää, että osaamisen ja kehittymisen johtaminen vaatii yksilöllistä lähestymistapaa ja tavoitteiden ja keinojen räätälöintiä oman yrityksen tarpeisiin. Ei ole hyödyllistä kopioida suoraan toisen yrityksen mallia, vaikka se olisikin samalta toimialalta. Jokainen yritys on ainutlaatuinen omine tavoitteineen ja vahvuuksineen. Siksi on keskeistä pysähtyä oman henkilöstön kanssa selvittämään yrityksen omat tavoitteet ja suunnittelemaan osaamisen kehittämistä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

OTA YHTEYTTÄ

Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi

 

Viimeksi päivitetty 27.03.2024.

Kun apukäsiä tarvitaan – Palkansaajan todellinen kustannus työnantajalle

Monesti, kun yrityksen palveluille ja tavaroille on kohoavaa kysyntää, yrityksessä saatetaan miettiä tehostamistoimia, pidempiä aukioloaikoja, tai tuotannon tekemistä useammassa vuorossa. Kuinka paljon voidaan vaatia tehokkuutta lisää nykyisiltä työntekijöiltä, ja milloin ollaan siinä pisteessä, että tarvitaan lisää työvoimaa. Kun yrittäjänä päädyt palkkaamaan uuden työntekijän-tai vaikka vasta sen ensimmäisenkin-lue alta lisää työntekijän todellisesta kustannuksesta työnantajalle.

Palkan lisäksi tulevat palkan sivukulukustannukset

Uutta työvoimaa palkatessa on syytä muistaa, että uuden työntekijän palkkaus maksaa enemmän kuin sovittu palkka.

Työntekijälle on järjestettävä eläketurva ja muita pakollisia vakuutuksia, joiden maksut perustuvat maksettavaan palkkaan. Tämän lisäksi työntekijälle kertyy vuosilomaa, ja työterveyshuolto kuuluu lakisääteisiin työnantajavelvoitteisiin.

Alla olevassa taulukossa on esimerkki siitä, mitä todellisuudessa 10 €:n tuntipalkalla työskentelevä maksaa työnantajalle sosiaalivakuutuksineen. Sivukuluprosentit ovat keskimääräisiä.

TT:lle maksettava tuntipalkka

 

10 €

Sairausvakuutusmaksu

1,16 %

0,116

TyEL

17,34 %

1,734

Työttömyysvakuutus

0,27 %

0,027

Tapaturmavakuutusmaksu

0,57 %

0,057

Ryhmähenkivakuutusmaksu

0,06 %

0,06

Palkka sivukuluineen

 

11,99 €

*sivukuluprosentit keskimäärin

Työntekijän palkkauksen kokonaiskustannus 

Sivukulujen lisäksi on otettava huomioon vuosilomakertymistä aiheutuneet kustannukset. Osa-aikaisille ja tarvittaessa töihin kutsuttaville työntekijöille, maksetaan yleensä lomakorvaus jokaisessa tilissä 9 % tai 11,5 %, riippuen työsuhteen pituudesta. Kuukausipalkkainen työntekijä kerryttää vuosilomaa käytettävän työehtosopimuksen mukaan, 2–3 päivää kuukaudessa.

Loma-ajan palkka sekä mahdollinen lomaraha ovat vakuutusten alaista palkkaa.

Yleisesti käytetyn nyrkkisäännön mukaan työntekijän bruttopalkka tulisi kertoa minimissään 1,5: llä todellisten kustannusten selvittämiseksi. Sairaus- ja vuosilomansijaiset voivat nostaa yrityksen palkkakulut jopa kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna.

Onko töitä riittävästi -paljonko myyntikatetta pitäisi yritykselle kerryttää?

Esimerkkilaskelmalla yrityksen myynti on kuukaudessa 10 000 €, josta jää katetta 30 %. Yritys palkkaa osa-aikaisen työntekijän 10 €:n tuntipalkalla, työaika 100 tuntia kuukaudessa. Jotta haluttu tulostaso voidaan pitää, täytyy myynnin nousta 40 % kuukaudessa, jotta palkatun työntekijän kulut tulevat katetuksi.

Palkkatuki ja oppisopimus

Työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada korvausta aiheutuneista palkkakustannuksista. Työnantaja sitoutuu maksamaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. Palkkatukea haetaan TE-palveluista. Korvausprosentti on 50-70% palkkakustannuksista.

Oppisopimuksella voidaan palkata työntekijä suorittamaan mikä tahansa toisen asteen ammatillinen tutkinto tai sen osa. Oppisopimuksesta ei aiheudu työnantajalle muita kustannuksia kuin opiskelijan palkka sivukuluineen. Joissain tapauksissa koulutuksen järjestäjä voi maksaa työnantajalle koulutuskorvausta, jos he arvioivat koulutuksesta aiheutuvan kuluja. Myös palkkatuella voi palkata oppisopimusopiskelijan töihin.

Autamme mielellämme laskemaan palkkakustannuksia ja sen vaikutuksia talouteen. Olemme myös apuna työsopimusten laatimisessa ja kauttamme hoituu palkanlaskennan prosessi kokonaisuudessaan.


 

Tarvitsetko apua tai helpotusta arkeesi? Tarjoamme monipuoliset HR-palvelut erilaisiin tarpeisiin. Hoidamme sekä yksittäisiä toimeksiantoja että laajempia kokonaisuuksia yrityksesi tarpeiden mukaan.

TUTUSTU HR-PALVELUIHIN

Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

Anna Behm, PHT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8464. Sähköposti: anna.behm@relion.fi

Viimeksi päivitetty 23.02.2024.

Maksaminen eräpäivänä ei välttämättä ole riittävää

Suomessa on perinteisesti totuttu siihen, että laskujen maksaminen eräpäivänä on riittävää, vaikka suoritus olisikin saajan tilillä vasta eräpäivän jälkeen. Esimerkiksi verohallinto noudattaa maksuissaan tätä: maksu luetaan sen arvopäivän hyväksi, jolloin maksu on suoritettu, vaikka suoritus näkyisikin verohallinnolla vasta eräpäivän jälkeen. Tämä pohjautuu velkakirjalakiin.

Nyt Korkein oikeus (KKO) on kuitenkin antanut päätöksiä (KKO:2023:39, KKO:2023:68) liittyen yritysten väliseen kauppasuhteeseen, jotka kannattaa ottaa huomioon laskujen maksussa.

Asian taustaa

KKO:2023:68 (lokakuu 2023)
Markkinaoikeus antoi kesäkuussa 2020 päätöksen kahden yrityksen väliseen laskutuskiistaan. Yritykset olivat noudattaneet käytäntöä, jossa velkojalla ei ollut oikeutta viivästyskorkoon, jos maksu oli suoritettu eräpäivänä ja se oli velkojan käytettävissä vasta eräpäivän jälkeen. Velkojan mukaan kyseiset maksut olivat kuitenkin viivästyneitä ja yrityksellä oli siksi oikeus periä viivästyskorkoa.

Markkinaoikeus kuitenkin katsoi käytännön hyvän kauppatavan mukaiseksi, vedoten muun muassa käytännön vakiintuneisuuteen Suomessa. Velkojayritys haki Korkeimmalta oikeudelta muutosta tähän markkinaoikeuden päätökseen. KKO päätyi asiassa velkojan kannalle.

KKO:2023:39 (kesäkuu 2023)
Yritysten välillä oli vuodesta 2009 alkaen noudatettu käytäntöä, jonka mukaan ostaja oli voinut maksaa myyjälle laskut eräpäivän jälkeen viimeistään kuukauden kuluessa ilman viivästysseuraamuksia. Nyt myyjä kuitenkin vaati, että ostaja velvoitetaan suorittamaan myyjälle viivästyskorkoa ja perintäkulujen vakiokorvauksia takautuvasti kolmen vuoden osalta tällä ajanjaksolla erääntyneiden ja myöhässä maksettujen laskujen osalta.

Asiaa käsiteltiin sekä käräjä- että hovioikeudessa, jotka hylkäsivät myyjän kanteen. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että myyjällä oli oikeus kanteessa vaatimiinsa viivästyskorkoon ja vakiokorvauksiin perintäkuluista.

Näissä Korkeimman oikeuden käsittelemissä tapauksissa velkoja oli siis oikeutettu sekä viivästyskorkoon että 40 euron suuruiseen vakiokorvaukseen, kun maksu ei ollut myyjän käytettävissä eräpäivänä.

Huomionarvoista tapauksissa

Vaikka KKO:n ratkaisut asioihin ehkä kummastuttavat, jopa huolestuttavatkin, ne ovat kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain mukaisia. Kirjoituksessaan asiasta Suomen Yrittäjät kuitenkin huomauttaa, että oikeus maksettavaan viivästyskorkoon määräytyy eri tavoin sen perusteella, onko eräpäivästä osapuolten välillä sovittu vai ei.

Korkolain mukaan viivästyskoron maksaminen määräytyy seuraavasti:

– Korkoa on maksettava eräpäivästä lähtien, jos velan eräpäivä tai maksuehto on velallista sitovasti ennalta määrätty.
– Jos taas eräpäivää ei ole määrätty ennalta velallista sitovasti, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja on lähettänyt velalliselle laskun.

KKO:n päätöksiä tulkittaessa on syytä ottaa huomioon, että tapauksessa KKO:2023:68 yritysten välinen maksuehto oli 30 päivää, ja laskujen suoritukset olivat olleet myyjän tilillä seuraavana päivänä eräpäivän jälkeen. Näin ollen myyjän oikeus korkoon muodostui jo korkolainkin perusteella, sillä tuolloin laskun lähettämisestä oli kulunut yli 30 päivää. Lisäksi yritysten välillä oli olemassa hankintasopimus, joissa monesti määrätään eräpäivistä.

Näin ollen tapauksen ratkaisu ei suoraan ole sovellettavissa tilanteisiin, joissa laskun eräpäivästä tai maksuehdosta ei ole etukäteen sitovasti sovittu, ja laskun maksuehto on esim. 14 päivää.

KKO:n päätöksestä KKO:2023:39 puolestaan ei käy ilmi, mikä oli yritysten käyttämä maksuehto. Päätöksestä käy kuitenkin ilmi, että ostaja oli maksanut laskut keskimäärin 18 päivän kuluessa eräpäivästä. Noin ollen, vaikka laskujen maksuehto olisikin ollut esim. 14 päivää, 18 päivän keskimääräinen viivästys eräpäivästä tarkoittaa, että tuossa vaiheessa laskun lähettämisestä olisi kulunut jo yli 30 päivää. Lisäksi päätöksestä on luettavissa, että Korkein oikeus on tulkinnut, että tapauksessa kutakin yksittäistä tilausta on ollut pidettävä itsenäisenä maksuehtolain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuna sopimuksena. Maksuehtolain ajallinen soveltuminen on siten ratkaistava kunkin tilauksen tekoajankohdan perusteella. Näin ollen, vaikka yritykset eivät olleetkaan tehneet keskenään hankintasopimusta, katsottiin jokainen yritysten välinen erillinen tilaus omaksi itsenäiseksi sopimuksekseen, joka laukaisi ennalta sovitut ehdot yritysten välisessä kaupassa.

Velkojan oikeus viivästyskorkoon ja vakiokorvaukseen

Jatkossa yritysten kannattaa olla tarkkana. KKO:n päätösten valossa yritysten välisessä kaupassa maksun katsotaan olevan myöhässä, mikäli se ei ole vastapuolen tilillä eräpäivänä. Näin ollen maksaminen vasta eräpäivänä ei ole riittävää, mikäli suoritus siirtyy vastaanottajan tilille vasta seuraavan pankkipäivän aikana. Toki nykyisen SEPA-maksatuksen aikana maksut pääsääntöisesti siirtyvät toisesta pankkiryhmästä toiseen pankkiryhmään saman päivän aikana, mutta tässä on hyvä huomata, että pankkien välillä on eroja siinä, mihin kellonaikaan mennessä maksut on oltava tehtynä, jotta ne siirtyvät toiseen pankkiryhmään vielä saman päivän aikana.

Suomen perintälain mukaan velkojalla on myös oikeus periä velalliselta enintään 40 euron vakiokorvaus maksuviivästyksestä. Toisin kuin perintäkuluja, vakiokorvausta voi vaatia, vaikka mitään konkreettisia perintätoimia ei olisi tehty.

Suomen Yrittäjät kuitenkin huomauttaa, että 40 euron vakiokorvausta voi kuitenkin periä vain, jos velkojalla on oikeus samalla myös viivästyskorkoon. Jos velvollisuutta viivästyskoron maksamiselle ei ole, vakiokorvaustakaan ei tarvitse maksaa, vaikka laskun olisi muuten maksanut myöhässä.

Jos laskulle on sovittu etukäteen eräpäivä tai maksuehto, viivästyskorko alkaa juosta heti eräpäivästä lukien. Muussa tapauksessa korko, ja siten oikeus vakiokorvaukseen, syntyy vasta, kun laskun lähettämisestä on kulunut vähintään 30 päivää.

Lopuksi

Tulevaisuudessa yritysten kannattaa olla tarkkana maksujensa eräpäivien kanssa yritysten välisessä B2B-kaupassa, etenkin jos laskun eräpäivä osuu viikonlopulle. KKO:n päätökset voivat aiheuttaa kiristynyttä maksuperintää, jopa kolmenkin vuoden taakse (yleinen velan vanhenemisaika), ja 40 euron vakiokorvauksia saattaa näkyä laskulla aiempaa enemmän. Toki yritysten on syytä miettiä, millaisen julkisen kuvan tällainen laskutustyyli aiheuttaa.

Asiaan liittyen esim. useat tahot ovat julkisesti ilmoittaneet, etteivät ne enää koskaan tee yhteistyötä Porvoon Kirjakeskuksen kanssa. Suomen Kustannusyhdistys on jopa julkaissut asiasta tiedotteen, kertoen, että Porvoon Kirjakeskuksen perintätoiminta on aiheuttanut alalla hankaluuksia.

Kuluttajat voivat edelleen maksaa laskunsa eräpäivänä, ja yritykset sellaiset maksunsa, jotka perustuvat velkakirjalakiin, mutta B2B-kaupassa yritysten on syytä huomioida, että eräpäivänä maksaminen ei välttämättä ole riittävää.

Mikäli yrityssaatavasta on tehty erillinen hankintasopimus tai sitova tilaus, jonka yhteydessä yritys on saanut tiedon sovellettavista maksuehdoista tai eräpäivästä, maksun tulee olla perillä myyjän tilillä eräpäivänä. Mikäli laskuun sovelletaan 30 päivän tai tätä pidempää maksuehtoa, maksun tulee niin ikään olla myyjän tilillä eräpäivänä, jotta se katsotaan ajoissa maksetuksi.

Korkolain mukaan tätä lyhyempien maksuaikojen kohdalla, sillä edellytyksellä, että eräpäivästä tai maksuehdosta ei oltu etukäteen sovittu, velvoitetta viivästyskoron ja vakiokorvauksen maksamiseen ei pitäisi syntyä, ennen kuin laskun lähettämisestä on kulunut 30 päivää.

On kuitenkin mahdollista, että tulevaisuudessa yritykset tulevat aiempaa enemmän kiistelemään siitä, mikä katsotaan etukäteen sovituksi eräpäiväksi tai maksulain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi itsenäiseksi sopimukseksi.

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

OTA YHTEYTTÄ

Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi

 

Viimeksi päivitetty 8.11.2023.

Muutoksia pienyritysten verotukseen: ALV-huojennuksen poisto ja muita verouutisia

Arvonlisäveron alarajahuojennus on ollut vastaantulo yrittäjille ja yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin, ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30.000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 15.000 euroa, yritys on saanut huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin. Jos taas liikevaihto on ollut yli 15.000 euroa, mutta alle 30.000 euroa, yritys on saanut huojennuksena takaisin osan arvonlisäverosta.

EU:n jäsenvaltioiden mahdollisuus tarjota alarajahuojennuksen kaltaisia asteittaisia verohelpotuksia kuitenkin päättyy vuoden 2025 alussa EU:n arvonlisäverodirektiivin muutoksen myötä. Tämä tarkoittaa, että alarajahuojennusta voi hyödyntää vielä tilikausilla 2023 ja 2024, mutta sen jälkeen se ei ole enää käytettävissä.

Nykytietojen mukaan hallitus ei ainakaan vielä ole nostamassa vähäisen toiminnan alarajaa 15.000 eurosta. Tämä päätös yhdessä EU-direktiivin kanssa lisää pienituloisimpien yritysten verotaakkaa. Suomen Yrittäjien mukaan muutos vaikuttaa lähes 40 000 yrittäjään. Jokainen EU:n jäsenvaltio saa päättää itsenäisesti kansallisen vähäisen toiminnan verovapautuksen raja-arvosta, kunhan se ei ylitä 85.000 euroa. Suomen Yrittäjät onkin ehdottanut, että hallitus harkitsisi vähäisen toiminnan alarajan nostamista 30.000 euroon, jolloin pienituloisimpien yritysten verotus ei kiristyisi.

Pienyritysten erityisjärjestelmä kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille

EU:ssa tullaan ottamaan käyttöön pienyritysten erityisjärjestelmä, joka mahdollistaa vähäisen toiminnan alv-verovapauden soveltamisen myös toiseen jäsenvaltioon sijoittuneille yrityksille. Nykyisellään verovapautusta voidaan soveltaa vain yrityksiin niiden alkuperäisessä sijoittautumismaassa.

Tämän erityisjärjestelmän käyttö on vapaaehtoista. Jos yritys haluaa hyödyntää verovapautta toisessa EU-maassa, sen on rekisteröidyttävä erityisjärjestelmään omassa sijoittautumismaassaan. Alv-verovapaus on hyödynnettävissä, kun yrityksen EU-alueen liikevaihto on yhteensä enintään 100.000 euroa ja sen myynnit eivät ylitä vähäisen toiminnan kansallisia raja-arvoja kohdemaissa.

Kansallista lainsäädäntöä valmistellaan

Hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä. Verohallinto ohjeistaa muutoksista tarkemmin sen jälkeen, kun kansallinen lainsäädäntö on vahvistettu.

 

Tutustu myös, miten yrittäjänä säästät verotuksesta ja kannattaako nostaa osinkoa vai palkkaa? 

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

OTA YHTEYTTÄ

Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi

 

Viimeksi päivitetty 2.11.2023.

Hallitus esittää muutoksia varainsiirtoveroon

Hallitus on esittänyt eduskunnalle aikomuksen alentaa varainsiirtoverokantoja kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muiden arvopapereiden osalta. Lisäksi hallitus suunnittelee ensiasuntojen verovapauden poistamista. Tavoitteena on parantaa asuntomarkkinoiden toimivuutta vähentämällä varainsiirtoveron vaikutusta muuttamiseen ja tehdä kiinteistövarallisuuden siirtojen varainsiirtoverotuksesta neutraalimpaa.

Toimenpiteen tarkoituksena on myös tukea rakennusalan haastavaa suhdannetilannetta.

Hallituksen esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä, eikä ole vielä siis lainvoimainen. Seuraamme tilannetta blogissamme.

Esitettävät muutokset

Toteutuessaan, varainsiirtoverotus muuttuisi seuraavasti:
– Kiinteistöjen varainsiirtoveroprosentti laskee 4 prosentista 3 prosenttiin
– Asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroprosentti laskee 2 prosentista 1,5 prosenttiin.
– Muiden arvopapereiden varainsiirtovero alenee nykyisestä 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin.

Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa 2024, mutta uusia veroprosentteja sovellettaisiin taannehtivasti hallituksen esityksen julkaisupäivästä, eli 12.10.2023 alkaen. Uudistuksen toteutuessa, verohallinto palauttaa yli maksetun varainsiirtoveron korkoineen niille asiakkaille, jotka tekevät kauppoja loppuvuoden 2023 aikana ja suorittavat veron voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

Ensiasunnon verovapaus poistuu vuodenvaihteessa

Aiemmin ensiasunnon ostajat ovat olleet vapautettuja varainsiirtoverosta tietyin ehdoin. Nyt hallitus ehdottaa kuitenkin ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapauden poistamista, osittain nyt ilmoitetun verokantojen alentamisen rahoittamiseksi.

Muutosta sovellettaisiin sen voimaantulopäivästä, eli 1.1.2024 alkaen. Vuonna 2023 tehdyt ensiasuntojen kaupat säilyisivät vielä verovapaina. Vuonna 2022 ensiasunnon verovapautta hyödynnettiin noin 23 000 asunto-osakkeen ja 13 000 asuinkiinteistön kaupassa.

Muutoksen hintalappu 70 miljoonaa euroa

Varainsiirtoveroprosenttien alentaminen pienentäisi valtion verotuloja vuositasolla 144 miljoonalla eurolla. Toisaalta ensiasunnon verovapauden poistaminen lisäisi verotuloja 74 miljoonalla eurolla. Näin ollen kokonaisverokertymä vähenisi vuosittain yhteensä noin 70 miljoonalla eurolla.

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

OTA YHTEYTTÄ

Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi

 

Viimeksi päivitetty 1.11.2023.