Whistleblowing- eli ilmoittajansuojelulaki on säädös, joka on tarkoitettu turvaamaan niiden henkilöiden oikeudet, jotka paljastavat väärinkäytöksiä. Tämä laki perustuu Euroopan Unionin ns. whistleblowing-direktiiviin ja tarjoaa kehyksen sille, miten väärinkäytöksistä tai laittomasta toiminnasta voi tehdä ilmoituksen ja millaista suojelua ilmoittajalle taataan.
Yritysten on perustettava sisäinen ilmoituskanava väärinkäytöksille, jos niissä työskentelee vähintään 50 työntekijää. Myös tätä pienemmissä yrityksissä on oltava ilmoituskanava, jos ne toimivat rahanpesulainsäädännön soveltamisalalla. Sisäisen ilmoituskanavan perustaminen on myös mahdollista vapaaehtoisesti.
Laki kieltää ryhtymisen vastatoimiin ilmoittajaa vastaan sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen. Tämä kielto pätee kaikkiin yrityksiin ja työnantajiin, riippumatta siitä, tehtiinkö ilmoitus yrityksen sisäiseen ilmoituskanavaan, Oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn viranomaisen ilmoituskanavaan tai julkisesti. Ilmoitus tulee aina tehdä ensisijaisesti yrityksen sisäiseen ilmoituskanavaan, mikäli sellainen on käytettävissä.
Yritysten on otettava sisäinen ilmoituskanava käyttöön 17.12.2023 mennessä.
Työnantajan velvollisuudet
Työnantajalla on velvollisuus suojella ilmoittajaa vastatoimilta, ja laissa kielletään vastatoimien käyttö ilmoittajaa vastaan, joka on tehnyt ilmoituksen lain soveltamisalaan kuuluvasta asiasta. Vastatoimien kiellon lisäksi on kiellettyä estää ilmoittamista asiasta tai yrittää estää ilmoituksen tekeminen.
Yrityksen on käsiteltävä ilmoituskanavaan tehdyt ilmoitukset ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Ilmoituksen tekijälle on ilmoitettava ilmoituksen vastaanottamisesta 7 päivän kuluessa, ja toteutettavista toimista on päätettävä ja ilmoitettava 3 kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Työnantajan on myös tiedotettava työntekijöille ilmoituskanavan olemassaolosta ja siitä, mistä asioista voi ilmoittaa.
Mistä asioista voi ilmoittaa ja saada suojaa?
Ilmoittajansuojelulain mukaiseen suojan saaminen ei ole mahdollista kaikista epäkohdista tehtävissä ilmoituksissa. Suoja myönnetään ainoastaan niille ilmoittajille, jotka raportoivat rikkomuksista, jotka kuuluvat lain soveltamisalaan.
Tämä soveltamisala kattaa seuraavat lainsäädännön osa-alueet:
• Julkiset hankinnat, pois lukien puolustus- ja turvallisuushankinnat
• Finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
• Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
• Tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
• Liikenneturvallisuus
• Ympäristönsuojelu
• Säteily- ja ydinturvallisuus
• Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi
• Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 168 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kansanterveys
• Kuluttajansuoja
• Yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.
Ilmoittajansuojelu edellyttää, että ilmoitus liittyy tekoihin tai laiminlyönteihin, jotka on asetettu rangaistaviksi, jotka voivat johtaa rangaistusluonteisiin hallinnollisiin seuraamuksiin tai vaarantavat vakavasti lainsäädännön yleisen edun mukaisia tavoitteita. Ilmoittaminen koskee sekä kansallisen että EU-lainsäädännön rikkomista edellä mainituilla aloilla.
Sisäisen ilmoituskanavan perustaminen
Yritykset, joissa on vähintään 50 työntekijää, ovat velvollisia perustamaan sisäisen ilmoituskanavan ilmoittajansuojelulain mukaisia ilmoituksia varten. Pienemmissä yrityksissä ilmoituskanava voidaan perustaa vapaaehtoisesti. Toiminimiyritykset ovat perustamisvelvollisuuden ulkopuolella riippumatta niiden koosta.
Jos yritys toimii rahanpesulain soveltamisalalla, se on velvollinen perustamaan rahanpesulain mukaisen ilmoituskanavan, riippumatta yrityksen koosta. Vaihtoehtoisesti alle 50 henkilöä työllistävät yritykset voivat myös hyödyntää kyseisellä toimialalla käytössä olevaa viranomaisen ilmoituskanavaa.
Lisätietoa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170444
Tässä tarkoitettuja yrityksiä ovat muun muassa yritykset, jotka ovat seuraavia tai toimivat näillä toimialoilla:
- luottolaitokset, maksulaitokset, perintätoiminnan hoitajat, vakuutusyhdistykset ja vakuutusedustajat
- tilintarkastajat, asianajajat, veroneuvojat, ja tilitoimistot
- käteiskauppaa yhtenä tai toisiinsa liittyvinä suorituksina yli 10.000,00 eurolla käyvät tahot
Tarkka listaus rahanpesulain soveltamisen alaisista toimijoista ja toimialoista sekä muista velvotteista on käyty läpi yllä linkitetyssä Finlex lainsäädännössä, "Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä", 1.2 §.
Sisäinen ilmoituskanava on perustettava viimeistään 17. joulukuuta 2023 mennessä.
Millainen sisäisen ilmoituskanavan pitää olla?
Ilmoittajansuojelulaki ei määrittele tarkkoja teknisiä vaatimuksia yrityksen sisäiselle ilmoituskanavalle. Tärkeintä on, että ilmoituskanavan kautta tehtyjä ilmoituksia käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden nimettyjen henkilöiden toimesta, joille tämä tehtävä on uskottu.
Ilmoituskanava voi olla toteutettu monin eri tavoin, kuten: lukittava postilaatikko, erillinen sähköpostiosoite, erillinen puhelinnumero, tai sähköinen järjestelmä. Yritys voi myös hankkia ilmoituskanavan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Tärkeää on, että yritys nimeää henkilön (tai henkilöt), jotka vastaavat ilmoitusten käsittelystä, ja heidän on hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti.
Sisäiseen ilmoituskanavaan tulee voida ilmoittaa joko suullisesti tai kirjallisesti. Yrityksellä on myös vapaus päättää, otetaanko ilmoituskanavaan vastaan nimettömiä ilmoituksia. Sisäisen ilmoituskanavan tulee olla käytettävissä yrityksen omille työntekijöille. Yritys voi päättää sallia ilmoituskanavan käytön myös ulkopuolisille, kuten alihankkijoiden työntekijöille tai muille yrityksen tiloissa työskenteleville henkilöille.
Ilmoituskanavasta tiedottaminen
Työnantajan tulee tiedottaa sisäisen ilmoituskanavan olemassaolosta työntekijöilleen ja muille ilmoituskanavan käyttöön oikeutetuille. Tiedottamisen tulee kattaa myös tieto ulkoisesta viranomaisen ilmoituskanavasta, ilmoittamisen menettelytavoista, sekä ilmoittajan suojelun edellytyksistä. Tiedot on esitettävä selkeässä muodossa, ja ne oltava helposti saatavilla ilmoittajille. Tiedot voidaan esimerkiksi jakaa ilmoitustaululla, yrityksen verkkosivuilla, tai intranetissä.
Tiedottamisen tulisi sisältää seuraavat asiat: minkä tyyppisiä rikkomuksia ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa, otetaanko ilmoituskanavaan vastaan nimettömiä ilmoituksia, kuka voi tehdä ilmoituksen ja millä tavalla se tehdään, mitä tietoja ilmoituksen tulee sisältää, miten ilmoitus tallennetaan ja miten sen sisältämiä tietoja käsitellään, sekä se, mikä taho on vastuussa ilmoitusten käsittelystä.
Ilmoituksen vastaanottaminen
Ilmoituksen käsittelystä vastaavan tai vastaavien henkilöiden tulee seurata sisäistä ilmoituskanavaa, ja ainoastaan heillä on oikeus saada tiedot tehdyistä ilmoituksista. Ilmoitus, joka tehdään ilmoituskanavaan, on rekisteröitävä tai dokumentoitava asianmukaisesti. Ilmoittajalle on ilmoitettava ilmoituksen vastaanottamisesta seitsemän päivän sisällä. Mikäli ilmoitus on tehty nimettömänä (jos tämä on mahdollista ilmoituskanavassa), ei vastaanottoilmoitusta tarvitse toimittaa.
Mikäli ilmoitus tehdään suullisesti, se tulee dokumentoida. Mikäli ilmoittaja pyytää, ilmoitus on voitava tehdä suullisesti henkilökohtaisessa tapaamisessa, ja ilmoittajalle tulee tarjota mahdollisuus tarkastaa ja hyväksyä kirjallinen yhteenveto suullisesti tehdystä ilmoituksesta.
Ilmoituksen käsittely
Ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyys on pidettävä salassa ilmoituksen käsittelyn aikana. Tämä salassapitovelvollisuus koskee kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat osallistuneet ilmoituksen käsittelyyn. Myös muu tieto, joka voisi paljastaa ilmoittajan tai ilmoituksen kohteen henkilöllisyyden, on pidettävä salassa.
Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen ilmoituksen paikkansapitävyyden ja tarvittaessa puututtava mahdolliseen rikkomukseen. Tämä voi sisältää esimerkiksi sisäisen tutkinnan tai tietyn menettelyn laillisuuden arvioinnin. Myös asiantuntija-apua voidaan joskus tarvita asian selvittämisessä.
Ilmoittajalle on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, mitä toimenpiteitä ilmoituksen perusteella aiotaan toteuttaa.
Sisäisen ilmoituskanavan käyttö antaa yritykselle mahdollisuuden tunnistaa ja korjata epäkohdat ennen kuin niistä tehdään ilmoitus viranomaisille tai julkisuuteen. Jos sisäisen ilmoituksen perusteella havaitaan todellinen epäkohta ja siihen on uskottavasti puututtu tehokkailla toimenpiteillä, ilmoittaja ei voi enää käyttää ilmoittajansuojelulain mukaista suojaa ilmoittaessaan asiasta viranomaisille.
Kaikki ilmoituskanavan kautta saadut tiedot on poistettava viimeistään viiden vuoden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta, ellei niiden säilyttäminen ole välttämätöntä lain mukaisia oikeuksia tai velvoitteita varten.
Kuka voi ilmoittaa ja saada lain mukaista suojaa?
Suojaa voivat saada ilmoittajat, jotka ovat saaneet tietoa ilmoitettavasta asiasta työnsä tai työtehtäviensä yhteydessä. Tämä suoja ei edellytä, että ilmoittajalla olisi voimassa oleva työsuhde ilmoituksen kohteena olevaan tahoon. Ilmoittaja voi siis esimerkiksi olla myös entinen työntekijä, vuokratyöntekijä, tai harjoittelija. Suoja ei myöskään rajoitu vain yhtiön työntekijöihin, vaan se koskea myös itsenäisiä ammatinharjoittajia työntekijöineen sekä yritykseen toimeksiantosuhteessa olevia yrittäjiä.
Lisäksi suojelua saavat yhteisön tai säätiön hallituksen jäsenet, hallintoneuvoston jäsenet, osakkeenomistajat ja toimitusjohtajat, jos he ovat saaneet työtehtäviensä yhteydessä tietoa, joka liittyy ilmoituksen kohteena olevaan toimintaan.
Suojelu ulottuu myös ilmoittajaan liittyviin kolmansiin henkilöihin ja tahoihin, jotka voivat työnsä vuoksi joutua vastatoimien kohteeksi.
Ilmoittajansuojelun edellytykset
Ilmoittajansuojelun saamiseksi on kolme keskeistä edellytystä.
Ensinnäkin ilmoittajalla on oltava perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu rikkomus on todellinen. Lain vaatimuksena on, että ilmoittaja toimii vilpittömästi. Ilmoittajan ei tarvitse olla täysin varma tietonsa paikkansapitävyydestä eikä häneltä edellytetä näytön esittämistä. Kuitenkaan selvät huhupuheet eivät oikeuta ilmoittajansuojaan.
Toiseksi ilmoittajalla on oltava perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu asia kuuluu lain soveltamisalaan. Ilmoittajan tietämykselle ei aseteta korkeita vaatimuksia, vaan arvioinnissa otetaan huomioon, mitä ilmoittajalta voitaisiin perustellusti odottaa ymmärtävän.
Kolmas edellytys ilmoittajan suojalle on, että ilmoitus tehdään asianmukaiseen ilmoituskanavaan. Jos yrityksellä on oma sisäinen ilmoituskanava, ilmoitus tulee tehdä siihen ensisijaisesti. Jos yrityksellä ei ole sisäistä ilmoituskanavaa, ilmoitus voidaan tehdä suoraan Oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn viranomaiskanavaan.
Mitä ilmoittajan suoja tarkoittaa?
Ilmoittajaa ei saa rangaista siitä, että hän on tehnyt laillisesti suojatun ilmoituksen tai julkistanut tiedon lain edellyttämin ehdoin. Ilmoittajan suoja koostuu vastatoimien kiellosta ja kiellosta estää ilmoittaminen, ilmoittajan vastuuvapaudesta sekä hyvityksestä ja vahingonkorvauksesta. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että ilmoittajalla on vapaus tehdä ilmoitus havaitsemastaan tai epäilemästään rikkomuksesta ilman pelkoa epäoikeudenmukaisista seuraamuksista.
Ilmoituskanavaan ilmoitettava salassa pidettävä tieto
Ilmoittaja ei riko velvoitetta tietojen antamisen, ilmaisemisen, hankkimisen, tai julkistamisen suhteen, jos hänellä on perusteltu syy uskoa, että kyseisten tietojen ilmoittaminen tai julkistaminen on välttämätöntä rikkomuksen paljastamiseksi. Ilmoittaja voi siis käyttää ilmoituskanavaa esimerkiksi salassapitosopimuksen estämättä, edellyttäen kuitenkin, että tiedot ovat tarpeellisia rikkomuksen paljastamiseksi.
Vastuuvapauden ehtona on, että ilmoittajan on oltava vakuuttunut ilmoitettavien tietojen paljastamisen välttämättömyydestä. Jos ilmoittaja ilmoittaa tarpeettomia tietoja ja samalla rikkoo esimerkiksi salassapitovelvoitetta, hän voi olla vastuussa salassapitovelvoitteen rikkomisesta.
Vastuuvapautta ei sovelleta, jos ilmoittaja on itse syyllistynyt rikokseen tietoja hankkiessaan.
Yhteinen ilmoituskanava
Samaan konserniin kuuluvat yhtiöt voivat perustaa ja käyttää yhteistä ilmoituskanavaa. Ilman konsernisuhdetta yritykset eivät voi käyttää yhteistä ilmoituskanavaa.
Tietojen ilmoittaminen suoraan viranomaisen ilmoituskanavaan
Jos yrityksessä ei ole sisäistä ilmoituskanavaa, tai ilmoittajalle ei ole tarjottu mahdollisuutta sen käyttöön, ilmoittaja voi tehdä ilmoituksen suoraan Oikeuskanslerinviraston ylläpitämään keskitettyyn ilmoituskanavaan. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi silloin, kun yrityksen sisäinen ilmoituskanava on rajoitettu vain yrityksen omille työntekijöille eikä sitä voida käyttää yrityksessä työskentelevien alihankkijoiden työntekijöiden toimesta.
Jos yrityksessä kuitenkin on sisäinen ilmoituskanava, ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti tähän sisäiseen ilmoituskanavaan. Mikäli ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että sisäisen ilmoituksen seurauksena ei ole ryhdytty toimenpiteisiin tai rikkomukseen ei ole puututtu tehokkaasti, hänellä on oikeus tehdä ilmoitus myös viranomaisen ylläpitämään ilmoituskanavaan. Tämä voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun ilmoittaja kokee olevansa vaarassa joutua vastatoimien kohteeksi.
Perättömät ilmoitukset
Lakia sovelletaan myös tilanteisiin, joissa tehdään perättömiä tai ilmeisen perusteettomia ilmoituksia. Jos yrityksestä tehdään perätön ilmoitus, yrityksellä on mahdollisuus vaatia ilmoittajalta vahingonkorvausta, mikäli perätön ilmoitus on aiheuttanut yritykselle taloudellista vahinkoa.
Vahingonkorvauksen saamisen edellytyksenä on, että vääriä tietoja on ilmoitettu tai julkaistu tahallisesti. Lisäksi vahingonkorvauksen myöntäminen edellyttää, että yritys on kärsinyt todellista taloudellista vahinkoa, ja että ilmoittaja on antanut tahallaan virheellisiä tietoja. Tahallisen väärän tiedon antaminen tai julkistaminen on rikos, josta yritys voi tehdä rikosilmoituksen.
Jos ilmoittajalla kuitenkin oli perusteltu epäilys rikkomuksesta, häntä ei pidetä tahallisesti väärää tietoa antaneena.
Rikosilmoituksen tekemistä harkittaessa on syytä arvioida perättömän ilmoituksen yritykselle aiheuttamaa vahinkoa, sillä rikosasioiden käsittely tuomioistuimessa on yleensä julkista. Ainoastaan liikesalaisuutena pidettäviä tietoja voidaan pääsääntöisesti pitää salassa tuomioistuimessa.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 1.11.2023.
