1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen taustalla vaikuttaa EU:n työelämän tasapainoon panostava direktiivi (EU 2019/1158), joka kannustaa vanhempia jakamaan lapsen kanssa kotona vietettyä aikaa. Uudistus mahdollistaa työn ja perheen yhteensovittamisen joustavasti ja vanhempainvapaiden tasaisemman jakautumisen. Uudistuksessa on pyritty huomioimaan tasa-arvoisesti erilaiset perheet ja yrittäjyyden eri muodot.

Uusi malli koskee vanhempia, joiden lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Tätä aikaisempiin lapsen laskettuihin syntymäaikoihin sovelletaan vanhaa perhevapaalainsäädäntöä. Adoptiotilanteessa uusia perhevapaita voi pitää perheissä, joissa lapsi on otettu hoitoon aikaisintaan 31.7.2022 tai sen jälkeen.

Perhevapaiden määrä kasvoi ja vanhemmille samansuuruiset kiintiöt

Käytännössä äitien mahdollisuus pitää perhevapaita ei muutu entisestä. Isät saavat kuitenkin lisää vanhempainvapaata käyttöönsä.

Perhevapaauudistuksen myötä vanhempainraha muodostuu seuraavasti:
- raskausraha 40 päivärahapäivää (n. 1,6 kuukautta)
- kummallekin vanhemmalle myönnettävä 160 päivärahapäivän (6,5 kuukautta) kiintiö

Molempien vanhempien omasta kiintiöstä on siirrettävissä toiselle vanhemmalle, lapsen huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle 63 päivärahapäivää eli noin 2,5 kuukautta. Monikkopidennys on yhteensä 84 päivää yhtä useampaa lasta kohti.
Jos lapsella on vain yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi, hänellä on oikeus kaikkiin 320 vanhempainrahapäivään ja mahdollisiin lisäpäiviin. Yhden vanhemman perheissä vanhempi voi luovuttaa yhteensä 126 vanhempainpäivärahapäivää esimerkiksi puolisolleen.

Uusi malli tuo vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta lasta kohden, ja kokonaisuudessaan yli 14 kuukautta päivärahapäiviä. Ehdotuksena oli myös isovanhemmanvapaamalli, jossa vapaita olisi voinut jakaa isovanhemmille, mutta se ei ehtinyt tähän uudistukseen, koska työlainsäädäntöön olisi tullut liian monta korjattavaa kohtaa.

Vanhempainpäivärahat uudistuvat

Aiemmin käytetyt äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha ja vanhempainraha korvataan vanhempainpäivärahalla, joita ovat:

- raskausraha
- erityisraskausraha
- vanhempainraha

Uudistuksen myötä termit vaihtuvat. Jatkossa puhutaan vain vanhemmista ottamatta kantaa sukupuoleen.

Raskausraha

Raskausvapaalla oleva vanhempi saa raskausrahaa ja sitä voi hakea Kelalta, kun raskaus on kestänyt 154 päivää. Raskausrahakausi on mahdollista aloittaa entisen mallin äitiysrahakautta myöhemmin, kuitenkin aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Näin ollen uusi malli tuo joustoa raskausvapaan aloittamiseen ja töitä voi tehdä terveydentilan salliessa pidempäänkin. Raskausrahaa maksetaan 40 arkipäivää eli noin 6,5 viikkoa. Työntekijällä on oikeus palkkaan raskausvapaan ajalta, jos siitä on sovittu työehtosopimuksessa tai muutoin. Jos työntekijä saa raskausvapaalta palkkaa, Kela maksaa raskausrahan työnantajalle. Raskausraha on yhdenjaksoinen.

Erityisraskausraha

Erityisäitiysrahaan ei tullut muutoksia; sen nimi vain muuttui erityisraskausrahaksi. Jos raskaana oleva altistuu työpaikalla säteilylle, kemiallisille aineille tai tarttuville taudeille, hän voi jäädä pois töistä heti raskaaksi tultuaan. Tällaisessa tilanteessa henkilö on oikeutettu erityisraskausrahaan. Erityisraskausrahaa maksetaan, kunnes varsinainen raskausrahakausi alkaa. Erityisraskausraha ei vähennä varsinaista raskausrahaa.

Vanhempainraha

Raskausvapaan jälkeen voi jäädä vanhempainvapaalle ja saada vanhempainrahaa. Vanhempainvapaalle voi jäädä myös toinen lasta hoitava vanhempi. Sen aikana voi myös työskennellä osa-aikaisesti ja saada vanhempainrahaa osittaisena, jos työskentelee enintään 5 tuntia päivässä. Vanhempainvapaata voi pitää lyhyemmissä jaksoissa joustavasti ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Osittaista vanhempainrahaa voidaan maksaa myös yrittäjälle. Vanhempainpäivärahan saaminen edellyttää sairausvakuutuslain mukaista vakuuttamista Suomessa, mutta edellytys puolen vuoden vakuutuskaudesta poistuu.

Työnantajan kustannukset ja korvaukset

Perhevapaauudistus tuo muutoksia työsopimuslakiin, sairausvakuutuslakiin ja varhaiskasvatuslakiin. Muutostarpeita kohdistuu myös työehtosopimuksiin. Tähän asti työehtosopimuksissa on pääsääntöisesti sovittu äideille pidempi palkallinen vapaa; isien kohdalla taas puhutaan vain viikoista.

Olennainen kysymys uusien vanhempien työnantajien kohdalla onkin, miten perhevapaauudistus vaikuttaa heidän toimintaansa ja palkkakustannuksiinsa. Työnantajille perhevapaiden joustot saattavat näkyä lisääntyvinä poissaoloina sekä lisääntyneinä lyhyinä, määräaikaisina työsuhteina, jotka työnantaja joutuu toteuttamaan joko erilaisina sijaisuusjärjestelyinä tai sisäisinä työjärjestelyinä.

Työnantajalle maksettava vuosilomakustannuskorvaus ja perhevapaakorvaus jäivät sisällöllisesti ennalleen. Korvausten hakuaika pitenee kahteen vuoteen, aiemman kuuden kuukauden sijasta.

Muutoksia tarvitaan myös nykyisissä palkkaohjelmissa, kun vanhaa ja uutta perhevapaaratkaisua joudutaan viemään järjestelmissä hetken aikaa rinnakkain. Muutosten myötä palkkaohjelmistoissa tarvitaan myös uusia poissaolokirjaukseen ja maksamiseen liittyviä kirjaus- ja palkkalajeja.

 


Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.

Ota yhteyttä

Anna Behm, PHT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8464. Sähköposti: anna.behm@relion.fi

 

Viimeksi päivitetty 07.10.2022.